Ulkoministeriö on vastaanottanut Suomen luonnonmarjanpoimintaan tarkoitettuja kausityöviisumihakemuksia tänä vuonna yhteensä noin 2 200. Tähän mennessä hakemuksista on käsitelty noin 1 600. Viisumien käsittelyssä on tullut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Toistaiseksi suurimpaan osaan hakemuksista, noin 1 400, on tehty epäävä päätös.

Enemmistö (noin 2 100), luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksista on käsitelty Suomen Bangkokin-edustustossa Thaimaassa. Pieniä määriä hakemuksia jätettiin myös Kazakstanissa, Keniassa, Vietnamissa, Nepalissa sekä Intiassa.

Luonnonmarjanpoiminta muutettiin kausityöksi helmikuussa 2025 voimaan tulleen kausityölain muutoksen myötä. Muutoksen tavoitteena on parantaa poimijoiden asemaa sekä ehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä. Tämän myötä ulkomaalaiset poimijat tulevat Suomeen työsuhteeseen ja heidän on haettava joko kausityöviisumia tai kausityöhön tarkoitettua oleskelulupaa. Kausityölain muutos tuo luonnonmarjanpoimijat työlainsäädännön ja työsuojelun sekä sitä koskevan viranomaisvalvonnan piiriin.

Kaudella 2026 ulkoministeriöllä on ollut mahdollisuus kausityöviisumikäsittelyssä hyödyntää Lupa- ja valvontaviraston vuoden 2025 luonnonmarjanpoimintaa koskevia valvontakertomuksia kausityöviisumihakemusten käsittelyn tukena, muun viranomaistiedon ohella. Viisumien käsittelyssä on tullut esiin viitteitä työntekijöiden hyväksikäyttöriskistä sekä puutteita työnantajien lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa.

– Kielteiset päätökset johtuvat pääosin siitä, ettei edustusto ole voinut viisumikäsittelyssä vakuuttua siitä, että työnantajat pystyvät noudattamaan työnantajavelvoitteitaan, sanoo ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikön päällikkö Katja Luopajärvi tiedotteessa.

Viisumiharkinnassa otetaan huomioon myös luonnonmarja-alaan viime aikoina kohdistuneet vakavat rikosepäilyt ja oikeusprosessit.

Viisumihakemusten käsittely on lakiin perustuvaa julkisen vallan käyttöä.

– Lain mukaan ulkoministeriö ja Suomen ulkomaanedustustot ovat velvollisia torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa silloin, kun niihin viittaavia seikkoja ilmenee, toteaa Luopajärvi.

Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit eivät aina tule viranomaisten tietoon viisumihakemusten käsittelyn yhteydessä. Tämän vuoksi hyväksikäytön torjunta edellyttää viranomaisten yhteistyötä koko satokauden ajan. Työnantajayritykset ovat ensisijaisesti vastuussa ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden työehtojen noudattamisesta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta, mukaan lukien asianmukaisten työskentely- ja majoitusolosuhteiden tarjoamisesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)