Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden perusteella keräämien ennakkotietojen mukaan kesäkuussa hukkui 16 ihmistä. Kuusi hukkumista tapahtui uinnin yhteydessä, kolme vesiliikenteessä ja seitsemässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ollut vielä selvillä.

Hukkuneista kymmenen oli miehiä ja kaksi naisia. Neljän hukkuneen sukupuoli ei ole tiedossa. Tammi–kesäkuun aikana Suomessa on hukkunut ennakkotietojen mukaan 39 ihmistä.

Kesäkuun hukkumiskuolemien lisäksi viranomaisten tietoon tuli yli 30 vaaratilannetta, joissa veden varaan joutunut ihminen pelastui omin avuin, sivullisten toiminnan tai pelastusviranomaisten toiminnan ansiosta.

– Kesäkuu osoitti jälleen, kuinka nopeasti tavallinen uinti-, veneily- tai rantahetki voi muuttua vakavaksi vaaratilanteeksi. Monessa tapauksessa ratkaisevaa oli, että joku huomasi tilanteen ajoissa, hälytti apua tai ryhtyi turvallisesti pelastustoimiin, kertoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

Kesäkuun läheltä piti -tilanteissa korostuivat veneily ja pienveneet, uiminen, laiturilta tai rannalta putoaminen sekä kanootti- ja SUP-onnettomuudet.

Vaikka hukkumiset ja pelastumiseen päättyneet vaaratilanteet eroavat lopputulokseltaan, niiden taustalla voi olla samoja riskitekijöitä. Vaaratilanne syntyy usein usean asian yhdistelmästä: oma toimintakyky heikkenee, olosuhteet yllättävät, turvallisuusväline puuttuu tai kukaan ei huomaa tilannetta riittävän nopeasti.

– Hukkuminen ei useinkaan ole yksi yksittäinen tapahtuma, vaan tapahtumaketju. Ketjuun voidaan vaikuttaa ennakoinnilla, turvallisilla valinnoilla ja muiden ihmisten valppaudella. Pelastusliivit, selvin päin toimiminen, yhdessä liikkuminen ja nopea avun hälyttäminen voivat ratkaista lopputuloksen, Hiltunen sanoo.

Hukkuvan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Hädässä oleva pystyy harvoin huutamaan apua, sillä kaikki energia kuluu hengittämiseen ja pinnalla pysymiseen.

Hukkuva voi olla vedessä pystyasennossa ja näyttää siltä kuin hän yrittäisi kiivetä näkymättömiä tikkaita pitkin ylöspäin. Kädet saattavat käydä vain hetkellisesti vedenpinnan yläpuolella, tai tilanne voi näyttää ulkopuolisen silmin tavalliselta sukeltamiselta. Hukkuva voi myös pyörähtää vedessä hallitsemattomasti. Sairaskohtauksen saanut tai toimintakykynsä menettänyt ihminen voi vajota hiljaa pinnan alle.

– Yksi hyvä tapa varmistaa, onko joku hädässä vedessä, on kysyä, onko kaikki hyvin. Mikäli vastausta ei kuulu, on syytä ryhtyä toimeen. Ensimmäisenä on tärkeää hälyttää lisäapua ja tehdä pelastustilanne näkyväksi muille. Tämän jälkeen tulee rauhoitella uhria, etsiä jokin kelluttava apuväline mukaan ja lopuksi pelastaa uhri. Apuvälineen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä hukkuvan suunta on usein ylöspäin ja ilman apuvälinettä lähestyessä hukkuva voi painaa pelastettavan myös pinnan alle, muistuttaa Hiltunen.

Hukkumiset ovat ehkäistävissä, kun muistetaan toimia oikein veden äärellä. Käytetään pelastusliivejä. Tunnistetaan omat ja läheisten terveysongelmat sekä toimintakyky. Huolehditaan, että lähellä on auttamiskykyinen henkilö, eikä mennä päihtyneenä veteen tai vesille. Lisäksi muistetaan olla varsinkin lasten kanssa läsnä ja valvoa rannalla pulikoivia lapsia riittävän lähellä, käsivarren mitan päässä.

– Vesiturvallisuus rakentuu ennen kaikkea ennakoivista päätöksistä. Vapaa-ajalla ihmiset toimivat usein rutiinien ja tilannevihjeiden ohjaamina. Jos pelastusliivit puetaan automaattisesti, uimaan lähdetään yhdessä ja lasten valvonnasta sovitaan etukäteen, turvallinen toiminta muuttuu tavaksi eikä vaadi jatkuvaa harkintaa. Turvallisuus syntyy pienistä päätöksistä, sanoo Hiltunen.

Viime vuoden kesäkuussa hukkui SUH ennakkotilastojen mukaan kahdeksan ihmistä. Tämän vuoden kesäkuussa hukkuneita oli 16, eli määrä kaksinkertaistui viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Tammi–kesäkuun kokonaismäärä on kuitenkin lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana on hukkunut ennakkotietojen mukaan 39 ihmistä, kun vastaava määrä vuonna 2025 oli 40.

Tämän vuoden hukkuneista 20 on miehiä ja kolme naisia. Kuudessatoista tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.

Kesäkuun hukkumiskuolemista seitsemän tapahtui Etelä-Suomessa, neljä Itä-Suomessa, kolme Lounais-Suomessa, yksi Länsi- ja Sisä-Suomessa ja yksi Pohjois-Suomessa.

Ennakkotiedot perustuvat median ja avoimien viranomaislähteiden kautta kerättyihin tietoihin. SUH:n ennakkotiedot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Nimensä mukaisesti ne ennakoivat kyseisen vuoden tilannetta ja tarjoavat arvokasta tietoa varhaisessa vaiheessa. Säännöllinen ennakkotilastointi ei ainoastaan mahdollista hukkumistapausten seurantaa reaaliajassa, vaan myös auttaa meitä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia tarkemmin. Viralliset tiedot hukkumisista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoissa vasta lähes vuotta myöhemmin eli vuoden 2026 hukkuneiden määrä selviää loppuvuodesta 2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)