Raisio-Seura valitti Turun hallinto-oikeuteen Raision lupalautakunnan päätöksestä purkaa Harkko-rakennus. Hallinto-oikeus hylkäsi Raision kaupungilta pyydetyn vastineen. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo ovat lausunnoissaan todenneet, että rakennuksen säilyttämistä ja suojelua koskeva asia tulee ratkaista asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Tämä arkkitehti Lauri Sipilän suunnittelema, vuonna 1954 valmistunut kunnantalo-kirjastorakennus edustaa sodanjälkeisen ajan korkealaatuista arkkitehtuuria, omaa korkealuokkaiset materiaalit, tyylikkään massoittelun, hienovaraiset ikkunasommitelmat sekä sotien jälkeiselle ajalle tyypillistä pientä romantiikkaa. Harkko, entinen kunnanvirkailijoiden asuinrakennus Villiviini sekä Arto Sipisen suunnittelema uusi kaupungintalo muodostavat korkealuokkaisen kokonaisuuden ja ovat osa keskustan historiaa.

Rakennuksesta ei ole suoritettu kuntotutkimusta. Konsultin suorittama asiakirjatarkastelu sekä pintapuolinen katselmus eivät ole riittäviä.

Asiakirjatarkastelun perusteella Raision kaupunki ja konsultti ovat arvioineet korjausasteeksi yli 70 prosenttia. Tällöin vain rakennuksen runko jäisi jäljelle, jolloin rakennuksen pitäisi noudattaa tämän päivän määräyksiä ja ohjeita.

Mielestäni korjausaste on vahvasti liioiteltu. Ennen purkupäätöstä rakennuksesta pitää suorittaa kuntotutkimus sekä selvittää rakennuksessa koetut terveydelliset haitat syineen. Korjaussuunnitelma ja sen perusteella tehty kustannusarvio todennäköisesti puoltaisivat rakennuksen säilyttämistä.

Eivät kaikki aikansa rakennustavat ole välttämättä riskirakenteita, vaikka ne eivät täytä tämän päivän määräyksiä ja ohjeita. Hiilijalanjälki ja rakennusmateriaalien säästö puoltavat säilyttämistä. Olisi aika käynnistää tutkimus. Mitä jos korjausaste onkin 30 prosenttia?

Rakennuksessa havaitut sisäilmaongelmat johtuvat pääosin kellarikerroksesta, jonka lattioissa ja ulkoseinissä olevat kosteusvauriot ja haitalliset kreosootti- ja PAH-yhdisteet voidaan poistaa, korjata tai kapseloida. Muuta korjattavaa löytyy; kirjaston-osan vesikatto eristeineen, salaojat, invahissit. Kaikki rakennukset tarvitsevat 40–60 vuoden välein laajempaa korjausta, huoltoa ja päivitystä.

Harkolle löytyy varmaan uusiokäyttöä yhdistysten, harrasteryhmien ja kaupungin palveluiden tiloina. Talon toiminta voidaan muokata talon ehdoilla ja välttää suurempia muutoksia, myös ajan patina saa näkyä. Suomessa on monia 1950-luvun säilytettyjä kunnantaloja. Esimerkiksi Harjavallan vuonna 1959 valmistunut kunnantalo on suojeltu ja se toimii kaupungin yhdistys- ja järjestötalona. Vantaan vuonna 2012 peruskorjattu ja suojeltu kaupunkitalo vuodelta 1957 on edelleen virastokäytössä, samoin Iitin suojeltu kunnantalo vuodelta 1952 on peruskorjattu vuonna 2025 uudelleen kunnantaloksi ja samalla on luovuttu uudemmasta kunnantalosta.

Olin useampana päivänä keräämässä nimiä Harkon säilyttämistä puoltavaan vetoomukseen. Usea entinen valtuutettu ja vaikuttaja allekirjoitti vetoomuksen, mutta heidän nykyiset puoluetoverinsa purkaisivat rakennuksen. Jos Harkko puretaan niin vuosien kuluttua ihmetellään mitä 2020-luvun päättäjät ovat silloin ajatelleet.

Matti Suominen, arkkitehti, Raisio