Sosioekonominen segregaatio – eli väestöryhmien eriytyminen eri asuinalueille tulojen, koulutustason, työllisyystilanteen tai muun yhteiskunnallisen aseman perusteella – on alkanut kehittyä Suomessa vakavammaksi ongelmaksi. Näin kertoo Suomen Setlementtiliiton operatiivinen päällikkö Nina Kaipio.

– Suomessa eriytyminen tuloerojen mukaan on alkanut näkyä jo isommissa kaupungissa, ja tämän eteen on alettava tehdä toimenpiteitä, jotta ongelma ei kasva. Olemme aina ajatelleet, että asuinalueiden eriytyminen ei olisi Suomessa kovin iso ongelma, mutta eriytyminen on alkanut kehittyä kuin vaivihkaa, Kaipio sanoo.

Hän uskoo, että nykyinen heikentynyt taloustilanne tulee vain lisäämään segregaatiota.

– Kasvaneen työttömyyden ja hintojen nousujen vuoksi ihmiset ovat joutuneet jo viime aikoina luopumaan asunnoistaan erityisesti isoimmissa kaupungeissa. Setlementtiliiton tytäryhtiö Setlementtiasuntojen kautta tiedämme myös, että ihmisillä on suuri tarve saada kohtuuhintainen asunto, Kaipio sanoo.

Kaipion mielestä tulevaisuuden naapuruuden tulisi olla sellaista, että ihmiset voivat kokea yhteisöllisyyttä sekä elää yhdenvertaisesti.

– On todella tärkeää, että esimerkiksi asuinalue ei vaikuta siihen, kuinka hyvässä koulussa lapsi voi käydä koulua. Lisäksi meiltä ehkä puuttuu sellainen entisajoilta tutumpi yhteisöllisyys, jotta naapurille voisi edes moikata tai käydä lainaamassa sokeria, hän toteaa, ja kertoo hyvän naapuruston olevan parhaimmillaan myös turva ja tuovan hyvää mieltä arkeen.

Auralan Setlementin yhteisökehittäjä Essi Leikas tekee kohtaamistyötä ruohonjuuritasolla Turussa naapurustoajatteluperiaatteella. Auralan Setlementti järjestää harrastusmahdollisuuksien lisäksi muun muassa Iltaolkkaria yksinasuville sekä kaikille avointa olohuonetoimintaa. Leikas pitää tärkeänä, että ihmisillä on yhteisö ja paikka minne tulla ja tavata muita ihmisiä.

– Ihmiset tarvitsevat toinen toisiaan niin iloissa kuin suruissa. On ollut todella liikuttavaa huomata, että on ihmisiä, joilla ei ole ketään, jolle kertoa joku hyvä uutinen. Ja täällä on saanut iloita muille esimerkiksi sitä, että on saanut uuden työpaikan. Uskon, että onni tuplaantuu, kun saat kertoa sen jollekin, Leikas pohtii.

Leikkaan mukaan yhteisölliset kokoontumistilat tarjoavat ihmisille paikan, jossa voi tavata muita, mutta siellä voi kokea itsensä myös hyödylliseksi.

– Meidän tapaamisissa on voinut tarjota omaa osaamistaan antamalla vinkkejä esimerkiksi kantapään kutomisessa villasukkaan tai opastamalla jonkin digipalvelun käyttöä. Olen huomannut, että ihan vain rennon olemisen kautta yhteisöllisessä paikassa ihmiset saavat tyydyttää sosiaalista tarvetta ihmisenä, mikä on meidän toiminnan ydintä, hän sanoo.

Marianne Rovio