Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen mukaan ruoan kuluttajahintojen nousu pysyy Suomessa vuonna 2026 maltillisena, vaikka kustannuspaineet ovat jälleen voimistumassa. Hintojen arvioidaan nousevan 2–3 prosenttia. Suurimmat nousupaineet kohdistuvat maitotuotteisiin, naudanlihaan, valmisruokiin sekä tuotteisiin, joiden valmistus kuluttaa paljon energiaa ja tuontiraaka-aineita.

Vuonna 2025 ruoan hinnat nousivat Suomessa keskimäärin vain 2,1 prosenttia, vaikka yksittäisissä tuoteryhmissä nähtiin voimakkaita muutoksia. Erityisesti naudanlihan, kahvin ja suklaan hinnat kallistuivat nopeasti globaalien raaka-ainemarkkinoiden, tarjontavaikeuksien ja geopoliittisen epävarmuuden seurauksena.

– Suomessa ruoan hinnat ovat nousseet vuodesta 2021 selvästi hitaammin kuin EU:ssa keskimäärin. Hintojen nousua ovat hillinneet vähittäiskaupan kilpailu sekä kuluttajien varovaisuus, toteaa tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio tiedotteessa.

Kulutuksessa näkyy siirtymä edullisempiin ja vaivattomampiin tuotteisiin. Siipikarjanlihan, hedelmien ja marjojen kulutus kasvoi vuonna 2025, kun taas naudanlihan ja viljatuotteiden kulutus väheni. Erityisen voimakkaasti kasvoi valmisruokien sekä naposteltavien kysyntä.

– Kulutusrakenteessa näkyy kotona syömisen lisääntyminen sekä kuluttajien hintatietoisuus. Samalla etätyön yleistyminen on muuttanut pysyvämmin ruokapalveluiden kysyntää, sanoo Karikallio.

Hyvä viljasato painoi hintoja ja heikensi kannattavuutta

Vuosi 2025 oli Suomen viljamarkkinoilla poikkeuksellinen erittäin hyvän sadon ansiosta. Yli 3,4 miljardin kilon viljasato oli noin 17 prosenttia ennakoitua suurempi. Runsas tarjonta painoi kuitenkin viljan hinnat alas ja heikensi peltokasvitilojen kannattavuutta. Viljojen omavaraisuus vahvistui markkinakaudella 2025/26 hyvän sadon ansiosta selvästi, ja erityisesti rukiin omavaraisuus nousi korkealle tasolle.

Viljanviljelyn pitkään jatkunut heikko kannattavuus näkyy nyt viljelyhalukkuuden laskuna. Syysviljojen kylvöalat supistuivat syksyllä 2025 seitsemän prosenttia, ja kevätviljojen viljelyalojen ennakoidaan vähenevän edelleen vuonna 2026.

– Geopoliittinen epävarmuus, lannoitteiden hinnat ja energiamarkkinoiden heilahtelut vaikeuttavat tuotantopäätöksiä. Monilla tiloilla harkitaan lannoituksen vähentämistä ja viljelyalan supistamista, kertoo erikoistutkija Csaba Jansik.

Suomen lihamarkkinoilla jatkuu siirtymä naudanlihasta sian- ja siipikarjanlihaan. Naudanlihan kulutuksen ennustetaan laskevan tänä vuonna alle 16 kiloon henkilöä kohden. Vielä vuonna 2024 kulutus oli 17,7 kiloa henkeä kohden. Naudanlihatuotannon ennustetaan samalla supistuvan vuosien 2025–26 aikana yhteensä yli yhdeksän prosenttia.

Naudanlihan tarjonnan niukkuus näkyi jo viime vuonna kuluttajahinnoissa ja ajoittaisina saatavuusongelmina erityisesti jauhelihassa. Taustalla on pitkään jatkunut lypsylehmien määrän väheneminen, joka heikentää teuraseläinten tarjontaa.

– Kyse ei ole vain tilapäisestä markkinahäiriöstä, vaan pidempiaikaisesta rakenteellisesta muutoksesta suomalaisessa naudanlihantuotannossa, toteaa Jansik.

Samaan aikaan sianlihan kulutus kasvoi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kun kuluttajat siirtyivät edullisempiin vaihtoehtoihin. Myös siipikarjanlihan kulutuksen ennustetaan kasvavan edelleen vuonna 2026.

Maidontuotanto pysyi Suomessa viime vuonna lähes ennallaan, vaikka maidontuottajien ja lypsylehmien määrä jatkoi laskuaan. Maitotuotteiden kysyntä säilyi vahvana sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.

Maitotuotteiden viennin arvo kasvoi viime vuonna yli 500 miljoonaan euroon. Erityisesti voin, jogurttien ja heraproteiinikonsentraattien vienti vahvistui.

– Suomessa maidontuotantoa tukee korkea keskituotos ja vahva osaaminen, mutta tilarakenteen muutos jatkuu nopeana, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen.

Tänä vuonna maidontuotannon arvioidaan pysyvän lähes edellisvuoden tasolla, vaikka kustannuspaineet ovat jälleen kasvussa.

Puutarhatuotannon kokonaismäärät ovat Suomessa pysyneet viime vuosina melko vakaina, mutta tuotanto keskittyy yhä harvemmille tiloille. Kasvihuonetuotannossa energiakustannusten merkitys korostuu erityisesti ympärivuotisessa valotetussa tuotannossa.

Tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotanto on voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaalle. Närpiön osuus tomaatin ja kasvihuonekurkun tuotannosta on jo yli 60 prosenttia.

– Kasvihuonetuotannossa kilpailukyky perustuu pitkälti energiatehokkuuteen, teknologiaan ja tuotannon optimointiin, arvioi yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen.

Tänä vuonna kasvihuonetuotannon määrien arvioidaan pysyvän melko vakaina, vaikka energian hinnan vaihtelut lisäävät epävarmuutta markkinoilla.

Luonnonvarakeskuksen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon ruokamarkkinoiden, kulutuksen, ulkomaankaupan, maatalouspolitiikan ja keskeisten tuotantosuuntien kehityksestä. Se tarkastelee maa- ja elintarviketalouden näkymiä Suomessa ja kansainvälisesti sekä arvioi toimintaympäristön muutosten vaikutuksia alan kannattavuuteen ja markkinoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)