Suomessa aloitettiin viime vuonna hedelmöityshoitoja enemmän kuin koskaan ennen. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pitää muutosta erittäin toivottuna ja ilahduttavana.

– Suomen syntyvyys on ennätysmatala, ja tilanne on erittäin huolestuttava. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta he, jotka lapsia todella haluavat, voisivat niitä saada. Hedelmöityshoitojen toteuttaminen yhä useammalle niitä tarvitsevalle on todella positiivinen uutinen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n lahjasoluteemojen erityisasiantuntija Jenni Huhtala tiedotteessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemien hedelmöityshoitojen ennakkotietojen mukaan viime vuonna aloitettiin 15 600 hedelmöityshoitoa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän hoitojen aloituksia kuin vuonna 2024.

– Hedelmöityshoitojen kokonaismäärä on ollut Suomessa pitkään melko vakaa. Tuoreet tilastot osoittavat kuitenkin kehityksessä selkeän käänteen. Yksityisen puolen Kela-korvausten palautus on osaltaan vaikuttanut, mutta THL:n mukaan kasvua on myös julkisella puolella. Toivomme suuresti, että hoitojen suuri määrä tuo yhä useammalle lasta toivovalle lapsen syliin.

Hedelmöityshoitotilastojen ennusteiden mukaan myös lahjoitetuilla sukusoluilla toteutettuja hoitoja tehtiin viime vuonna ennätysmäärä: arviolta lähes 3 900. Määrä kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia, jolloin hoitoja tehtiin 3 445.

Julkisen sektorin osuus lahjasoluhoitojen toteuttajana on myös jatkanut kasvuaan. Vuonna 2024 osuus oli 40,6 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus lahjasoluhoitojen toteuttajana oli viime vuonna 41 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneiden lasten määrä laski hieman verrattaessa vuosia 2024 ja 2023. Vuonna 2024 hedelmöityshoitojen avulla sai alkunsa 2 880 lasta ja edellisenä vuonna 2 920 lasta. Lahjasoluhoidoilla sai alkunsa 777 lasta vuonna 2024 ja 842 lasta vuonna 2023.

Kaikista syntyneistä lapsista hedelmöityshoitojen avulla sai alkunsa 6,4 prosenttia vuonna 2024 ja 6,7 prosenttia vuonna 2023, joten laskua näkyy tässäkin.

Julkisen sektorin osuus kaikkien hoitojen toteuttajana laski hieman. Ennakkotiedot kertovat vuonna 2025 osuuden olleen 59 prosenttia, kun edellisvuonna se oli 61 prosenttia.

Tilastojen mukaan kaikista hedelmöityshoidoista 20 prosenttia eteni lapsen syntymään vuonna 2024. Inseminaatiohoitojen ja koeputkihedelmöityshoitojen ero on tulosten osalta merkittävä.

Inseminaatiohoidolla lapsen syntymään eteni vain 10,4 prosenttia hoidoista. Niiden avulla syntyi 476 lasta.

Koeputkihedelmöityshoidolla onnistumisprosentti on huomattavasti parempi: lähes 30 prosenttia kaikista koeputkihedelmöityshoidoista eteni lapsen syntymään. Niiden avulla syntyi 2404 lasta.

Alle 30-vuotiaille tehdyillä koeputkihedelmöityshoidoilla syntymään eteni 38 prosenttia hoidoista. Yli 40-vuotiailla onnistumisprosentti oli 22,6. Inseminaatiohoidoilla lapsen syntymään eteni alle 30-vuotiailla 11,9 prosenttia. Yli 40-vuotiaiden kohdalla onnistumisprosentti oli 2,8.

Inseminaatiohoidoissa omilla sukusoluilla toteutetuilla ja lahjasoluilla toteutetuilla hoidoilla on merkittävä ero. Omilla sukusoluilla toteutetuilla inseminaatiohoidoilla synnytykseen eteni 8,8 prosenttia ja luovutetuilla sukusoluilla 13,3 prosenttia.

– Tilastot vahvistavat, että ikä on merkittävä tekijä hoitojen onnistumisessa. Ymmärrämme Simpukassa hyvin, ettei hedelmöityshoitoihin lähteminen alle 30-vuotiaana ole kaikille mahdollista. Jos kuitenkin tunnistaa, että oma lapsitoive on olemassa ja pohtii hoitoihin lähtemistä yksin tai mahdollisen kumppanin kanssa, niin toiveen edistämistä ei kannata lykätä, Huhtala kannustaa.

Viime vuonna sukusolujaan lahjoitti 585 henkilöä. Edellisvuonna lahjoittajia oli 651, joten määrä laski.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry uutisoi keväällä 2026 Suomessa vallitsevasta siittiöpulasta. Suomen hedelmöityshoitoklinikoiden sukusolupankit tarvitsevat yhä kipeästi lahjoitettuja siittiöitä ja munasoluja.

Myös luovutetuilla sukusoluilla toteutettujen hoitojen määrät laskivat edellisestä vuodesta. Simpukka ry uskoo, että syynä on lahjoitettujen sukusolujen puutteen lisäksi myös resurssien riittämättömyys.

Lahjasoluhoitoihin hakeutuu vuosittain kasvava joukko lasta toivovia, mutta julkisen sektorin resurssit eivät ole riittävät vastaamaan tähän tarpeeseen.

– Julkisella sektorilla lahjasoluhoitoihin pääsyä joutuu odottamaan jopa yli vuoden, koska sukusolulahjoittajia on vähemmän kuin hoitoihin hakeutuvia. Tämä on erittäin harmillinen tilanne lasta toivovien näkökulmasta. On kestämätöntä, että moni ei ehdi saada kovasti toivomaansa lasta, koska 40 vuoden yläikäraja tulee vastaan ennen kuin hoidot päästään aloittamaan. Vaikka julkisen sektorin osuus kasvaa, niin resursseja hoitojen toteuttamiseen ei ole lisätty, toteaa Huhtala.

Vuonna 2020 julkisen sektorin osuus kaikista hoidoista oli 50,1 prosenttia. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus kaikista hoidoista oli jo 59 prosenttia.

Lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 nais–miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille. Nykyään yhä suurempi osa lahjasoluhoidoista toteutetaan julkisella sektorilla. Vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2025 osuus oli 41,1 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 37,8 prosenttia.

Lahjasoluhoidot ovat hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja. Hoidoissa lahjoitettuja voivat olla munasolut, siittiöt, molemmat tai lahjoitettu alkio.

Lahjasoluhoitojen avulla lapsiperheellistyvät itselliset naiset, sateenkaariperheet sekä nais-miesparit, jotka tarvitsevat hedelmöityshoidoissa lahjasiittiöitä, -munasoluja tai -alkioita. Lahjasoluhoitoihin hakeutuu yhä useampi niiden avulla lasta toivovia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)