Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (LULUCF) olivat viime vuonna 36,5 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Kokonaispäästöt laskivat 2,7 miljoonaa tonnia eli seitsemän prosenttia vuodesta 2024.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkoon.

Päästöjen väheneminen selittyy miltei kokonaan energiasektorin päästöjen laskulla: sektorin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät 2,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia edeltävään vuoteen verrattuna.

– Suhteellisesti tämä tarkoitti lähes kymmenen prosentin pudotusta. Laskua selittää fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentyminen. Erityisesti kivihiilen poltto väheni edeltävästä vuodesta. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvattiin tuulivoimatuotannolla ja sähkön nettotuonnilla, Tilastokeskuksen yliaktuaari Päivi Lindh kertoo tiedotteessa.

Energiasektorin päästöt muodostivat 66 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2025. Sektoriin lasketaan mukaan myös liikenne, jonka päästöt olivat niin ikään laskusuunnassa. Liikenteen päästömäärä pieneni 0,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodesta 2024.

– Tämä johtui pääosin moottoribensiinin ja dieselin bio-osuuden kasvusta ja kyseisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisestä, yliaktuaari Tiina Myllymaa sanoo.

Laskua nähtiin myös maatalouden ja jätesektorin päästömäärissä. Maatalouden kokonaispäästöt laskivat noin kaksi prosenttia edellisvuoden tasolta. Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi sekä ruoansulatuksen että lannankäsittelyn päästöjä.

Jätesektorilla pudotusta oli kahdeksan prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.

– Jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet käytännössä joka vuosi. Viime vuonna päästöjä kertyi enää noin kolmannes vuoden 2000 tasoon verrattuna, yliaktuaari Kai Skoglund toteaa.

Pikaennakkotiedon mukaan päästöt kasvoivat viime vuonna teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön sektorilla. Sektorin kokonaispäästöt lisääntyivät edellisvuodesta noin 0,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä tarkoittaa suhteellisesti lähes kolmen prosentin nousua.

– Mineraaliteollisuuden päästöjen kasvu oli lähes 16 prosenttia vuonna 2025. Tämä johtui sementin valmistuksessa tarvittavan klinkkerin tuotannon lisääntymisestä. Kemianteollisuuden päästöt kasvoivat seitsemän prosenttia, kun taas metalliteollisuudessa päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla, yliaktuaari Pia Forsell kertoo.

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori (LULUCF) pysytteli selvänä päästölähteenä myös vuonna 2025.

Pikaennakkotietojen mukaan sektorin päästöjen ja poistumien summa oli 9,4 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2025. Sektorin päästöt pienenivät 0,3 miljoonaa tonnia edeltävästä vuodesta.

Metsämaalla päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän, eli metsämaa oli nettopäästölähde, kuten muutkin maankäyttöluokat. Metsämaan nettopäästöt olivat 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä oli 1,5 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia edellisvuotta enemmän.

– Elävän puuston biomassan nettonielu oli 0,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienempi kuin vuodelle 2024 aiemmin raportoitu nielu, yliaktuaari Sini Niinistö sanoo.

Arvio maankäyttösektorin päästöistä ja poistumista tarkentuu kasvihuonekaasut-tilaston seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa muun muassa pinta-aloista, puustosta ja puutuotteista.

Pikaennakon mukaiset taakanjakosektorin päästöt olivat vuonna 2025 yhteensä 24,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sektorin päästöt laskivat viisi prosenttia edellisvuodesta. Vuodelle 2025 annettu päästökiintiö ylittyi päästöjen laskusta huolimatta, koska EU:n taakanjakoasetuksen määrittelemät kiintiöt pienenevät vuosittain.

– Vuoden 2025 pikaennakkotieto Suomen taakanjakosektorin päästöistä on 0,6 miljoonaa tonnia kyseiselle vuodelle määritettyä päästökiintiötä korkeampi, Lindh kertoo.

Taakanjakosektorin päästöt saadaan, kun vähennetään kokonaispäästöistä (ilman maankäyttösektoria) päästökaupan päästöt sekä kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt.

EU:n päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten yhteenlasketut päästöt olivat pikaennakon mukaan 11,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästökaupan päästöt laskivat 11 prosenttia vuodesta 2024.

Vuoden 2025 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja karkeammilla menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat.

Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)