EU:n uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää vesihuoltolaitoksilta aiempaa tarkempaa tietoa energiankäytöstä ja päästöistä. Syken tukiklinikka auttaa laitoksia vähähiilisyystyössä.

Vesihuoltolaitoksilla on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jätevesien käsittely ja vedenjakelu kuluttavat energiaa, ja vesihuollosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä suorina prosessipäästöinä että epäsuorasti käytetyn energian ja kemikaalien kautta. Suomessa vesihuollon osuus on arviolta 1–2 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta, joten alan energiatehokkuudella ja päästövähennyksillä on merkitystä.

EU:n uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin toimeenpano on käynnissä. Direktiivi vahvistaa vesihuoltolaitosten roolia osana EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita ja edellyttää suunnitelmallisempaa otetta energiankulutuksen ja päästöjen hallintaan.

Uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää, että vesihuoltolaitokset tuntevat energiankäyttönsä, tunnistavat energiatehokkuuden parantamisen keinot sekä seuraavat ja raportoivat kasvihuonekaasupäästöjään.

Yli 10 000 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamoilla on jatkossa tehtävä energiakatselmus neljän vuoden välein. Asukasvastineluku kuvaa puhdistamolle tulevan jätevesikuormituksen suuruutta: yksi asukasvastineluku vastaa keskimäärin yhden asukkaan aiheuttamaa kuormitusta.

Energiakatselmuksissa selvitetään, miten laitokset voivat vähentää energiankulutusta sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa kustannustehokkaasti. Yli 100 000 asukasvastineluvun puhdistamojen katselmukset on tehtävä viimeistään vuonna 2028 ja yli 10 000 asukasvastineluvun puhdistamoilla viimeistään vuonna 2032.

Direktiivi edellyttää myös jätevesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen sekä käytetyn ja tuotetun energian määrän seurantaa ja raportointia. Laitokset tuottavat tiedot laitostasolla, ja tiedot kootaan kansallisesti EU-raportointia varten.

Direktiivi asettaa jätevedenpuhdistamoille energianeutraaliustavoitteen. Suomessa tavoitetta tarkastellaan kansallisella tasolla, ja se koskee yli 10 000 asukasvastineluvun puhdistamoja. Tavoitteena on, että Suomen jätevesihuolto on energianeutraalia viimeistään vuonna 2045.

Energianeutraalius tarkoittaa, että puhdistamoiden energiankulutusta vähennetään energiatehokkuustoimilla ja jäljelle jäävää tarvetta katetaan omalla energiantuotannolla. Keinoja ovat esimerkiksi biokaasun, aurinkoenergian ja hukkalämmön hyödyntäminen.

Energianeutraaliuden edistäminen vahvistaa samalla vesihuollon huoltovarmuutta, kun riippuvuus ulkopuolisesta energiasta vähenee ja laitosten toimintavarmuus paranee myös poikkeustilanteissa. Energiatehokkuustoimet tukevat lisäksi vesihuoltolaitosten arkea ja voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. Ilmastotavoitteiden edistäminen kulkee näin käsi kädessä taloudellisen tehokkuuden kanssa.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää järjestelmällistä energiankäytön seurantaa, energiakatselmuksia ja tunnistettujen toimien toteuttamista.

– Uusi direktiivi tekee näkyväksi sen, että vesihuolto on myös ilmastotyötä. Kun laitokset seuraavat energiankulutustaan ja päästöjään aiempaa tarkemmin, ne voivat kohdistaa toimet sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat. Parhaimmillaan toimenpiteet tuovat samanaikaisesti merkittäviä kustannushyötyjä, kun energian käyttö tehostuu ja käyttökustannukset pienenevät, sanoo erityisasiantuntija Riikka Malila Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Viime vuonna valmistunut kansallinen vesihuollon vähähiilisyystiekartta kokoaa tietoa vesihuollon päästölähteistä ja keinoista vähentää päästöjä. Tiekartta tukee direktiivin toimeenpanoa, sillä se auttaa laitoksia arvioimaan omaa toimintaansa, asettamaan tavoitteita ja valitsemaan vaikuttavia kehittämistoimia.

Syksyllä käynnistyvä tukiklinikka tarjoaa vesihuoltolaitoksille käytännönläheistä tietoa ja vertaistukea oman vähähiilisyystiekartan laatimiseen. Työ auttaa laitoksia hahmottamaan energia- ja päästöteemojen kokonaisuutta sekä valmistautumaan uusiin velvoitteisiin.

– Vähähiilisyystyötä ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Tukiklinikalla laitokset saavat apua oman tilanteensa arviointiin ja konkreettisten toimien valintaan. Samalla ne voivat oppia toisiltaan ja rakentaa työtä vaiheittain eteenpäin, sanoo johtava tutkija Vuokko Laukka Suomen ympäristökeskuksesta.

Tukiklinikalle voi ilmoittautua 14. syyskuuta mennessä. Aloitustapaaminen järjestetään 16. syyskuuta

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)