Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.

Tutkimuksen mukaan alustatyöntekijöiden verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2022 keskimäärin noin 32 200 euroa. Vastaavasti niillä, jotka eivät tehneet alustatyötä, ansiotulot olivat keskimäärin noin 37 000 euroa. Myös alustatyöntekijöiden saamat yrittäjätulot olivat keskimäärin matalammat kuin muilla yrittäjätuloja saavilla.

Lisäksi alustatyöntekijöiden palkkatulot vaihtelivat kuukausittain enemmän kuin muulla väestöllä.

– Suurempi tulojen vaihtelu johtui ennen kaikkea siitä, että alustatyöntekijät siirtyivät muita useammin palkkatyöhön ja palkkatyöstä pois, sanoo erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta tiedotteessa.

Alustatyöntekijät olivat muita harvemmin palkkatyössä ja muita useammin itsenäisiä ammatinharjoittajia, työttömiä tai opiskelijoita. He myös siirtyivät useammin eri työmarkkina-asemien välillä.

Havainnot viittaavat siihen, että alustatyöntekijöillä on matala tulotaso muuta väestöä useammin ja he saavat etuuksia, kuten työttömyys-, asumis-, opinto- ja toimeentulotukea, muita yleisemmin.

– Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, johtuuko tämä alustatyöstä vai siitä, että alustatyöhön hakeudutaan jo valmiiksi matalien tulojen tai työttömyyden vuoksi, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Tulokset osoittavat, että alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka alustatyöntekijät ovat muuta väestöä useammin pienituloisia ja epävarmemmassa asemassa työmarkkinoilla, joukossa on myös paremmassa asemassa olevia henkilöitä.

Kun verrataan niitä, jotka tekivät alustatyötä paikan päällä ja niitä, jotka työskentelivät verkossa, tulonlähteissä ja etuuksien käytössä oli eroja.

– Paikan päällä työskentelevät saivat useammin tuloja yrittäjätoiminnasta ja erilaisia sosiaalietuuksia kuin yksinomaan verkossa työskentelevät alustatyöntekijät. Tämä voi viitata siihen, että verkossa alustatyötä tehdään yleisemmin sivutyönä, Aart-Jan Riekhoff arvioi.

Alustatyö ei välttämättä ole päätoimista työtä, vaan se yhdistyy usein opintoihin, työttömyyteen, yrittäjyyteen tai muuhun palkkatyöhön.

– Alustatyöntekijöiden tulo ja työllisyyspolut ovat keskimäärin katkonaisempia kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä. Sosiaaliturvan ja hallinnon prosessien tulisi nykyistä joustavammin huomioida tilanteet, joissa työssäkäynti, yrittäjyys ja etuudet limittyvät ja muuttuvat nopeasti, sanoo Sten-Gahmberg.

Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen pilottikyselyyn alustatyöstä vuodelta 2022 sekä rekisteriaineistoihin. Aineiston avulla alustatyöntekijöiden tulo ja työllisyyskehitystä on voitu tarkastella vuosina 2019–24.

Henkilöt, jotka kyselyssä kertoivat tekevänsä alustatyötä, toimivat esimerkiksi taksi- tai kuljetuspalveluissa, asuntojen vuokrauksessa, sisällöntuotannossa, kääntäjinä ja siivous- tai rakennusalalla.

Tutkimus on osa hanketta Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa. Hanke on tehty yhteistyössä Laboren johtavan tutkijan Merja Kauhasen kanssa ja sen on rahoittanut Työsuojelurahasto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)