Työpaikkojen rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat isien perhevapaiden käyttöön vähemmän kuin on oletettu, osoittaa tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus. Tutkijoiden mukaan vanhempainvapaiden tasapuolisempaan jakautumiseen tähdättäessä muutoksia on tehtävä lainsäädännön rinnalla myös arkisessa työpaikkakulttuurissa.

Suomessa on pitkään pyritty kannustamaan lainsäädännöllisin uudistuksin isiä käyttämään perhevapaita. Tilastot kuitenkin osoittavat, etteivät isät edelleenkään hyödynnä kaikkia heille osoitettuja vanhempainvapaapäiviä.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttavatko työpaikan sukupuolittuneet rakenteet, palkkakilpailu tai koulutustaso siihen, pitääkö isä hänelle korvamerkittyä vapaata. Selkein yhteys löytyi työpaikan koulutustasolla, mutta sekin vain osilla isistä.

– Korkeakoulutetut isät, jotka työskentelivät pääosin matalammin koulutettujen kollegojen kanssa, hyödynsivät isäkiintiötä harvemmin kuin korkeakoulutettujen kollegojen parissa työskentelevät. Tämä voi heijastaa ammatillisia eroja. Korkeasti koulutetun esimiesasemassa olevan tai ainoana tiettyä erityisosaamista omaavan isän työpanos voi olla hankalampi korvata työpaikan sisällä, sanoo erikoistutkija Simon Chapman tiedotteessa.

Tutkimus on osa laajempaa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä sosiologian dosentti Satu Helskeen johtamaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan perhevapaiden jakamiseen liittyviä tekijöitä.

Aiemmat tutkimukset antoivat viitteitä mahdollisista syistä. Tutkijat olettivat, että esimerkiksi naisvaltaisilla työpaikoilla perhevapaiden pitäminen olisi vakiintuneempaa ja siten myös isien olisi helpompi jäädä vapaalle. Korkeakoulutetut miehet ja korkeakoulutettujen naisten puolisot pitävät keskimäärin muita enemmän perhevapaita, joten korkeasti koulutettujen työympäristön arveltiin kannustavan isäkiintiön käyttöön. Kilpailullisten työpaikkojen puolestaan arveltiin vähentävän isien vapaiden käyttöä, sillä isät saattavat pelätä jäävänsä kollegoistaan jälkeen.

Tutkimuksen tulokset poikkesivat odotuksista.

– Työpaikan sukupuolittuneilla rakenteilla eli sukupuolijakaumalla tai sukupuolten välisellä palkkaerolla ei havaittu olevan vaikutusta isäkiintiön käyttöön, kun otimme huomioon erilaisten isien valikoitumisen eri työpaikoille, Chapman sanoo.

Myöskään palkkahajonnan – eli työpaikan sisäisen "kilpailullisuuden" – ei todettu vaikuttavan isäkiintiön pitämisen todennäköisyyteen.

Suomessa työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet mies- ja naisvaltaisiin työpaikkoihin, ja tämän on arveltu heijastuvan myös perhevapaiden epätasaiseen jakautumiseen isien ja äitien välillä. Tutkijat kuitenkin toteavat, että tulosten perusteella laajempiin työpaikkarakenteisiin kohdistuvat toimet eivät todennäköisesti kovin vahvasti lisäisi isien perhevapaiden käyttöä.

– Vaikka lainsäädännön tuki on tärkeää ja lähettää selkeän signaalin myös työpaikoille, tarvitaan lainsäädännön muutosten rinnalla muutoksia myös arkisessa työpaikkakulttuurissa. Esimerkiksi myönteinen suhtautuminen esihenkilöiltä ja kollegoilta sekä sujuvat sijaisjärjestelyt voivat rohkaista isiä käyttämään perhevapaita, sanoo Helske.

Suomessa on pitkään kannustettu isiä käyttämään perhevapaita. Tavoitetta vahvisti entisestään viimeisin, vuoden 2022 perhevapaauudistus. Uudistuksessa vanhempainrahakaudesta jyvitettiin kummallekin vanhemmalle samansuuruinen 6,4 kuukauden kiintiö, josta kuitenkin osan voi halutessaan siirtää toiselle vanhemmalle tai puolisolle.

Tutkimus perustuu suomalaiseen palkkarakenneaineistoon, johon on koottu tietoa vuosina 2013–17 ensimmäisen lapsen saaneiden miesten yksityisen sektorin työpaikoista. Julkinen sektori ja hyvin pienet työpaikat rajattiin aineiston saatavuuden vuoksi tutkimuksen ulkopuolelle.

– Vaikka tutkimus perustuu vuonna 2022 voimaan tullutta uudistusta edeltävään rekisteriaineistoon, sen tulokset ovat ajankohtaisia nyt, kun uuden järjestelmän vaikutuksia aletaan arvioida. Suomessa, jossa työmarkkinat ovat kansainvälisesti vertaillen voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan, nämä kysymykset ovat erityisen olennaisia, Helske sanoo.

Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen hanke INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. INVEST on yksi Suomen Akatemian rahoittamista lippulaivoista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)