Asunnottomuus kymmenen prosentin kasvussa Varsinais-Suomessa, nuorten asunnottomien määrässä pientä laskua
Suomessa oli viime vuonna 4 579 asunnotonta – määrä nousi 20 prosenttia verrattaessa vuoteen 2024. Varsinais-Suomessa asunnottomia oli viime vuonna 545 eli noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Keskeisiä syitä tähän ovat sosiaaliturvan muutokset sekä elin- ja asumiskustannusten nousu. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) 28. tammikuuta julkaisema asunnottomuusselvitys kuvaa tilannetta laskentapäivänä 15. marraskuuta.
Varhassa tilanne näkyy muun muassa työikäisten (alle 65-vuotiaat) huoli-ilmoitusten 22 prosentin määrän kasvuna vuoteen 2024 verrattaessa. Huoli-ilmoituksia tehdään yhä enemmän asunnottomuuteen ja häätöihin liittyvissä ongelmissa. Taloudelliseen pärjäämiseen ja asumisen turvaamiseen liittyvää matalan kynnyksen palveluohjausta on tarvittu aiempaa enemmän.
Varhan ja Turun kaupungin nyt noin vuoden käynnissä olleessa TurVa-hankkeessa pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisyyn tähtäävää toimintaa kehitetään yhdessä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa, jotta asunnottomuustyön rakenteet vahvistuvat koko Varsinais-Suomen alueella.
– Aloitamme esimerkiksi nyt helmikuussa pilotin, jossa sosiaaliohjaajamme jalkautuvat asiakkaiden luo ja tarjoavat matalan kynnyksen apua muun muassa Kauppatorin Monitorissa Turussa. Tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa, ennen tilanteiden kriisiytymistä, projektikoordinaattori Susanna Ojala kertoo tiedotteessa.
Hankkeen ohella Varhassa on muitakin toimenpiteitä, joilla asunnottomuutta halutaan vähentää.
– Varhassa on tavoitteena lisätä omia asumispalveluita ja sekä edelleen selkeyttää asiakkaan palvelupolkua. Kehittämistyö jatkuu päihteet sallivan asumisen, asunto ensin -toimintamallin ja välivuokrauksen kokonaisuuksissa niin, että pystymme vastaamaan paremmin myös asunnottomuuden haasteisiin, integraatiopäällikkö Teija Ahokas kertoo.
Varsinais-Suomessa asunnottomuus keskittyy erityisesti Turkuun ja kehyskuntiin. Turussa oli asunnottomia kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Turussa on edelleen suhteessa enemmän asunnottomia kuin muissa Suomen kaupungeissa. Kasvu on kuitenkin ollut maltillisempaa esimerkiksi verrattaessa kuutoskaupunkeihin: Tampereella kasvua oli 20 prosenttia ja Vantaalla 43 prosenttia.
Asunnottomien määrät Varsinais-Suomen kunnissa:
• Turku 467 (+33 lisäys v. -24)
• Salo 28 (-9 vähennys v. -24)
• Lieto 11 (+7 lisäys v. -24)
• Kaarina 9 (-4 vähennys v. -24)
• Loimaa 8 (+8 lisäys v. -24)
• Uusikaupunki 6 (vertailutietoa vuodelta 2021:6)
• Naantali 4 (vertailutietoa vuodelta 2023:4)
• Parainen 4 (vertailutietoa vuodelta 2023:2)
• Paimio 3 (+3 lisäys v. -24)
• Mynämäki 2 (-2 vähennys v. -24)
• Pöytyä 2 (+2 lisäys v. -24)
• Somero 1 (+1 lisäys v. -24)
Pitkäaikaisasunnottomia (asunnottomuus kestänyt vähintään vuoden, tai henkilö on ollut useasti asunnoton viimeisen kolmen vuoden aikana) näistä oli Varsinais-Suomessa yhteensä 91. Turussa pitkäaikaisasunnottomia oli viime vuonna 76 (vuonna 2024: 67), jossa kasvua noin 13 prosenttia. Koko Suomessa kasvu on ollut vielä nopeampaa - vuoteen 2024 verrattaessa 28 prosenttia.
Aurassa, Maskussa, Marttilassa, Laitilassa, Nousiaisissa, Oripäässä, Ruskolla, Sauvossa ja Kemiönsaaressa ei ollut asunnottomia laskentapäivänä. Kuudesta Varsinais-Suomen kunnasta ei saatu tietoja.
TurVa-hankkeessa huomio erityisesti nuoriin ja maahanmuuttajiin
Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli Turussa 138 eli noin 30 prosenttia kaikista yksinelävistä asunnottomista. Osuus on valtakunnan tasoon nähden korkea: Turussa 32 prosenttia, koko Suomessa 21 prosenttia.
Nuorten asunnottomien määrä on Turussa laskenut: Nuorten osuus kaikista yksinelävistä asunnottomista oli Turussa 16 prosenttia ja koko Suomessa 17 prosenttia. Muutos on merkittävä, sillä vuonna 2024 osuus oli Turussa korkea eli 22 prosenttia, kun koko Suomessa osuus oli 15 prosenttia.
– Kiinnitämmekin huomiota juuri nuorten ja maahanmuuttajien tilanteeseen, sillä he ovat merkittäviä riskiryhmiä asunnottomuuden näkökulmasta, kertoo TurVa-hankkeen projektipäällikkö Sari Heino.
Muita hankkeen myötä syntyneitä toimenpiteitä on esimerkiksi joulukuussa valmistunut seudullinen asunnottomuuden poistamisen toimintasuunnitelma. Sen laatimisessa oli Turun kaupungin ja Varhan lisäksi edustajia alueen kunnista, järjestöistä, vuokranantajatahoista, Turun yliopistosta ja rikosseuraamuslaitoksesta.
– Suunnitelman avulla on selkiytetty mm. eri toimijoiden rooleja asunnottomuutta ehkäisevässä ja poistavassa työssä, Heino kertoo.
– Varsinais-Suomen asunnottomuustyön verkoston toiminta käynnistyy helmikuussa Varhan ja kuntien kesken, Ahokas jatkaa.
Varha on myös pilotoimassa täysin uudenlaista yhteistyömallia sosiaalipalveluiden, kaupungin asumisneuvonnan ja vuokranantajien välille.
Lisäksi huomiota kiinnitetään kohtuuhintaisen asumisen saatavuuden parantamiseen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Asunnottomuuden kasvun taustalla useita syitä
Asunnottomuuden kasvun keskeisiä syitä ovat sosiaaliturvan muutokset sekä elin- ja asumiskustannusten nousu. Lisäksi työttömyys, talousvaikeudet ja vuokranmaksuongelmat sekä päihde- ja mielenterveysongelmat heikentävät ihmisten mahdollisuuksia säilyttää tai saada asunto.
Turussa pienituloisuusaste (19 %) on huomattavasti korkeampi kuin maan keskiarvo (13,5 %) ja asunnottomuuden taustalla on yhä useammin tuloköyhyys. Asumiskustannukset ovat nousseet Turussa nopeasti, mutta Kelan asumismenojen raja on jäänyt jälkeen vuokratasosta. Turku kasvaa C21-kaupungeista nopeimmin ja kohtuuhintaisen asumisen riittämättömyys on ongelma.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















