Peruskoulun keskeisenä tavoitteena on ollut sen perustamisesta asti lasten taustoista johtuvien erojen tasoittaminen ja mahdollisimman yhdenvertaisten lähtökohtien takaaminen kaikille asuinpaikasta ja perhetaustasta huolimatta. Tämä ei kuitenkaan enää toteudu kuten ennen ja on nähtävissä yhä enemmän merkkejä siitä, että koulutuksen yhdenvertaisuus eriytyy. Myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esitti (17.12.) huolen lasten perheiden taloudellisen tilanteen ja syntymäkunnan kasvavasta vaikutuksesta oppimistuloksiin.

Oppilaiden ja koulujen väliset erot osaamisessa kasvaneet jo pidempään. Suomen Pisa-tuloksissa on nähty 2000-luvulla kasvavaa oppilaiden osaamisen eriytymistä, kun ero heikoimmin ja vahvimmin pärjäävien välillä on kasvanut. Ennen hyvin pieni perhetaustan vaikutus on noussut OECD:n keskiarvon tasolle. Vuoden 2009 62 pisteen erosta on kasvua tullut 79 pisteeseen.

Ikävä kyllä koulutuksen yhdenvertaisuutta tulevat vielä todennäköisesti entisestään heikentämään Orpo–Purran hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, mitkä lisäävät lapsiperheköyhyyttä sekä leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, joilla kunnat järjestävät koulutusta. Yhtä aikaa kasvavat koulutuksen eriarvoisuus ja lapsiperheköyhyys tulevat maallemme kalliiksi.

Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ja perheiden toimeentuloon eriyttävät lasten taloudellisia lähtökohtia entistä enemmän toisistaan. Sosiaali- ja terveysministeriön omien arvioiden mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset pudottavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle. Tämä tulee todennäköisesti myös vaikuttamaan näiden lasten koulupolkuun ja oppimiseen ja oppimisen eriytyminen kasvaa edelleen.

Tämän lisäksi oppilaiden osaamistason ero kuntien välillä on kasvanut. Nyt, kun hallitus edelleen leikkaa kuntien valtionosuuksia on pelkona, että tämä edelleen lisää alueellista eriarvoisuutta ja kuntien mahdollisuuksia panostaa koulutukseen. Hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin vähentävät kuntien perusopetuksen resursseja ja erot rikkaampien ja köyhempien kuntien mahdollisuuksissa panostaa koulutukseen tulevat kasvamaan ja lisäämään oppimisen eroja kuntien välillä. Yhä uusien koulutusleikkauksien sijaan tarvitsisimme panostuksia koulutukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Hyvinvointivaltion lupaus paremmasta tulevaisuudesta kuuluu myös tuleville sukupolville. Tilanteessa, jossa sekä oppimistulokset että osaamistaso ovat laskussa, tulisi hallituksen välittömästi ryhtyä toimiin tämän huolestuttavan tilanteen korjaamiseksi, jotta jokainen lapsi saa yhdenvertaiset lähtökohdat elämään ja jotta koulutuksellisesta tasa-arvosta voidaan pitää huolta kaikissa kunnissa ja jotta Suomen menestykselle ja kasvulle kaikkein tärkeimmästä eli osaamisesta voidaan pitää huolta.

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (sd.)