Pääministerin tukena toimiva Tutkimus- ja innovaationeuvosto on julkaissut uudet Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat. Turun ammattikorkeakoulun soveltava tutkimus etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava toimielin, joka kehittää tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. TKI-politiikan ja -toiminnan strategisten valintojen tarkoituksena on osoittaa TKI-politiikan suuntaa: missä meillä on vahvuuksia ja mihin Suomessa kannattaa pitkällä aikajänteellä esimerkiksi investoida.

– On hienoa huomata, miten hyvin kansalliset linjaukset tukevat Varsinais-Suomessa jo käynnissä olevaa kehitystyötä. Tulemme kumppaneidemme kanssa saamaan näistä painopisteistä vahvaa tukea tulevaisuuden kasvuun, Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila kertoo tiedotteessa.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset jakavat tutkimuksen viiteen eri teemaan, joihin liittyvää soveltavaa tutkimusta tehdään Turun AMK:n 37 tutkimusryhmässä. Toteutamme vuosittain yli 200 projektia. Tutustu esimerkkeihin tuoreesta tutkimuksestamme linjausten teemojen mukaisesti jaoteltuna.

Turun AMK:n Insight-tutkimusryhmä on kehittänyt generatiivisen tekoälyn menetelmiä erityisesti synteettisen datan luonnissa. Synteettinen data on koneoppimismenetelmillä luotua aidon kaltaista dataa, jota voidaan käyttää esimerkiksi tekoälykehityksessä aidon datan sijasta saatavuus- tai tietosuojavaatimusten estäessä alkuperäisen datan käytön. Esimerkiksi terveystietojen käyttö on vahvasti säänneltyä.

Synteettisen datan luomiseksi on julkaistu yhteistyössä Turun yliopiston, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Business Turun kanssa laskentaympäristö yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Ryhmä tutkii synteettisen datan hyödyntämistä muun muassa terveydenhuollon datan kanssa EU-rahoitteisissa PHASE IV AI ja EOSC-ENTRUST-hankkeissa. Eerikkilän urheiluopistolle on toteutettu toiminnanohjausjärjestelmä, jossa urheilijoiden ja joukkueiden hyvinvointia ja suorituskykyä voidaan johtaa liikuntadatan avulla.

Turun AMK kehittää miehittämättömiä eli autonomisia pinta-aluksia ja niihin liittyvää tutkimusinfrastruktuuria. Pinta-aluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi merialueen valvonnan parantamiseen. Suomen haastavat olosuhteet vaativat erityistä varautumista erilaisiin sääolosuhteisiin.

Turun AMK:ssa on kehitetty täyssähköinen autonominen testialus e/Ms Salama. Kokonaisuuteen kuuluu myös parvi pienempiä aluksia, drooneja, etäoperointikeskus ja tilannekuvajärjestelmän mahdollistava data-alusta. Tätä tutkimusinfrastruktuuria hyödynnetään Turun AMK:n koordinoimassa ja BusinessFinlandin rahoittamassa USVA-hankkeessa, jossa kehitetään yhdessä yritysten kanssa (esimerkiksi Patria ja Marine Alutech) miehittämättömien pinta-aluksien resilienssiominaisuuksia kuten navigointia ilman satelliittipaikannusta, häiriösietoista tiedonsiirtoa ja alusten kyberfyysistä turvallisuutta. Nemesis-hankkeessa autonomisten alusten tutkimusinfrastruktuuria jatkokehitetään yhdessä Turun muiden korkeakoulujen kanssa.

– Teknologia kypsyy nopeasti, mutta autonomisten alusten kestävän käyttöönoton avain on yhteistyö viranomaisten, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä, johtava asiantuntija Juha Kalliovaara Turun AMK:sta kertoo.

Terveydenhuollon laatu ja saatavuus ovat suurten haasteiden edessä, sillä väestö ikääntyy, kustannukset nousevat ja osaavan henkilöstöä ei ole tarpeeksi. Syöpätapausten ennustetaan kasvavan Euroopassa neljänneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Turun AMK:n Advancing Supportive Cancer and Palliative Care (CARE) -tutkimusryhmän erityisosaamista on mm. syöpää sairastavien ja palliatiivisessa hoidossa olevien ihmisten koko hoidon jatkumon kehittäminen.

Turun AMK:n MELODIC-tutkimushankkeessa parannetaan syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tämä tapahtuu kehittämällä oireiden ja tarpeiden arviointia systemaattisemmaksi sekä vastaamalla riittävän varhain mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen tarpeisiin ensimmäisen vuoden aikana syöpädiagnoosin jälkeen.

Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus

Turun AMK:n kehittämä Coastrider on tutkimuskonsepti, muuttaa käsitystämme rannikkovesistä. Perinteisen näytteenoton sijaan Coastrider-tutkimusalus toimii liikkuvana laboratorioinfrastruktuurina, joka tuottaa tarkkaa tilannekuvaa ekosysteemin toiminnasta. Menetelmä yhdistää veden laadun, fysiikan ja kasvihuonekaasujen samanaikaisen mittauksen. Näin suojelutoimet voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Coastrider on osa Suomen Akatemian rahoittamaa paikallista temaattista tutkimusinfrastruktuuria, ja sen tuottamia tuloksia hyödynnetään myös kansallisessa vesien- ja merenhoidon seurannassa.

– Olemme pitkään kohdelleet rannikkoa ikään kuin se olisi yksinkertainen allas, vaikka todellisuudessa se on monimutkainen koneisto. Tämän menetelmän avulla näemme ensimmäistä kertaa oireiden taakse – emme vain veden tilaa, vaan ne näkymättömät rattaat ja mekanismit, jotka säätelevät koko ekosysteemin toimintaa, kertoo erityisasiantuntija Matias Scheinin.

Euroopassa on toteutunut monenlaisia hybridiuhkia, kuten välineellistettyä maahanmuuttoa ja muita hybridiuhkakampanjoihin liittyviä toimia kuten informaatiovaikuttamista, kyberiskuja ja sabotaaseja. Näihin on syytä varautua myös Suomessa varsinkin yhteiskunnalle kriittisten toimintojen suojaamiseksi. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat esimerkiksi energian tuotanto, vesi- ja jätehuolto, liikenne ja logistiikka sekä tieto- ja viestintäjärjestelmät.

Turku AMK on mukana kehittämässä uusia ratkaisuja kriittistä infrastruktuuria kohtaan kohdistuviin hybridiuhkiin. Tuoreessa BusinessFinlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa luodaan laajaan data-analyysiin pohjautuva tilannekuva hybridiuhkista yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Työtä tehdään mm. keräämällä tietoa uhkiin liittyvistä heikoista signaaleista ja analysoimalla jo toteutuneita hybridiuhkakampanjoita.

– Signaalit hybridiuhista voivat olla vahvoja tai heikkoja, mutta linkittämällä ilmiöitä yhteen ja analysoimalla kokonaiskuvaa, voidaan varautua, Hybridiuhkilta suojattu kriittinen infrastruktuuri (HUSKI) -hankkeen koordinaattori Päivi Mattila Turun AMK:sta kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)