– Ihaninta palautetta on ollut se, kun kirjastani on sanottu, että se on Tuntematon sotilas 2.0, toteaa Mikko Koho.

Palaute ei sinänsä ole ihme. Kohon tänä syksynä julkaistu esikoisromaani Yö joka lankesi yllemme kuvaa suomalaisia sodassa. Sen sijaan on yllättävää, ettei Koho ole lukenut Väinö Linnan klassikkoa, vaikka muuten onkin suhteellisen paljon sotakirjallisuutta kahlannut.

– Tuntemattoman tarina on itselleni tuttu vain elokuvien kautta. Kun sitten aloin suunnitella omaa kirjaani, ajattelin, etten voi prosessin aikana lukea Tuntematonta, koska sitten vain tahtomattani plagioisin sitä.

Turkulaiskirjailija halusi kirjoittaa nimenomaan tavallisista ihmisistä sodassa. Sen vuoksi kirjassa esiintyvä sota on fiktiivinen.

– Halusin kirjoittaa nykypäivän tavallisista suomalaisista, joten ei ollut oikein muuta mahdollisuutta kuin kuvitella sota. Jos olisin kirjoittanut Afganistaniin tai jonnekin muualle vapaaehtoisiksi lähteneistä, en kirjoittaisi tavallisista ihmisistä vaan seikkailijaluonteista, Koho toteaa.

– Halusin kirjaani kattavan porukan erilaisista lähtökohdista sotaan joutuvia suomalaisia, joita yhdistää se, etteivät he itse hakeutuneet sotaan, hän jatkaa.

Se ei ole yllätys, että Kohon esikoiskirjan genreksi muotoutui juuri sotakirjallisuus. Hän opiskelee Turun yliopistolla poliittista historiaa ja luovaa kirjoittamista. Vaikka nykyajassa syttyvä sota onkin fiktiota, halusi Koho kirjoittaa sodasta mahdollisimman realistisesti.

Samalla hän halusi hieman ravistella yleistä sotakäsitystä.

– Fiktiivisessä sotakirjallisuudessa minua vähän häiritsee se, että usein siinä on päähenkilö ja päähenkilöllä paras kaveri. Kirjan jännite rakentuu yleensä sen varaan, kumpi selviää hengissä ja kumpi kuolee.

– Halusin kirjoittaa enemmän kokonaisesta ryhmästä, jossa kaikki ovat toisilleen suunnilleen yhtä läheisiä. Sotapsykologiassa on todettu, että se on tavallisempaa kuin se, että ryhmässä olisi selvästi paras kaveri, Koho sanoo.

Romaanissa sota syttyy loppukesästä, kuten aikanaan ensimmäinen maailmansotakin syttyi.

– Se ei ole sattumaa kirjassa. Halusin myös, että kirjassa sota syttyy hieman kuin vahingossa, samalla tavalla kuin toinen maailmansota aikanaan syttyi heinäkuun kriisistä.

– Vähän ehkä turhankin paljon sota-ajattelussa on vallalla, varsinkin nykyaikana, että sotien taustalla on joku diktaattori, joka aloittaa sodat. Sellaisiakin sotia toki on käynnissä tälläkin hetkellä, mutta historiallisesti katsottuna sellaiset sodat ovat vähemmistössä, Koho sanoo.

Ilkka Lappi