Suomalaisten saamat tulot jakautuvat nyt ikäluokkien kesken eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten, selviää Verohallinnon tänään julkaisemista tilastoista. Tilastot kertovat myös, että miesten ja naisten välinen ero ansiotuloissa ei ole vuosikymmenessä kaventunut.

Viime vuonna eniten tuloja kertyi 40–49-vuotiaiden ikäluokalle, yhteensä 37,8 miljardia euroa. Vielä vuonna 2014 suurin tulonsaajien ikäluokka oli 50–59-vuotiaat. Pääomatuloja saatiin eniten nyt 50–59-vuotiaiden ryhmässä, kun vuoden 2014 tilastoissa eniten pääomatuloja saivat 60–69-vuotiaat. Verohallinnon tulotilastoihin sisältyvät veronalaiset tulot sekä eräät verovapaat erät, kuten kustannusten korvaukset, luontoisedut ja verovapaat pääomatulot.

– Ikäluokista merkille pantavaa on, että 60–69-vuotiaiden palkkatulojen osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa. Se kertoo toisaalta eläkeiän noususta, mutta myös siitä, että eläkkeellä tehdään aiempaa enemmän töitä, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta tiedotteessa.

– Tilastoista näkyy myös väestön ikääntyminen: yli 70-vuotiaita tulonsaajia on nyt selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Verohallinnon tilastoista selviää, että kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana miesten ja naisten välinen palkkakuilu ei ole kaventunut.

– Vuodesta 2014 vuoteen 2024 naisten palkkatulojen määrä kasvoi vajaa 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin miehillä. Euromääräisesti miesten palkkatulot kasvoivat kuitenkin kymmenessä vuodessa noin 2,3 miljardia enemmän kuin naisten. Tämä johtuu siitä, että miesten palkkatulojen lähtötaso oli naisia korkeampi, Luokkanen sanoo.

Palkkatulojen mediaanit eivät ole kymmenessä vuodessa juuri muuttuneet miesten ja naisten välillä.

– Erot miesten ja naisten palkkatulojen mediaaneissa olivat kutakuinkin yhtä suuria vuonna 2024 kuin ne olivat kymmenen vuotta aiemmin. Viime vuonna miesten mediaanipalkkatulo oli 37 723 euroa ja naisten 32 291 euroa vuodessa.

– Verohallinto ei tilastoi työajan määrää eikä sitä, onko tehty työ osa- vai kokoaikaista. Luvuissa ovat mukana kaikki, jotka ovat saaneet kyseisen vuoden aikana palkkatuloa. Osa-aikatyö on naisilla yleisempää, jolloin mediaani asettuu sitäkin kautta miehiä alemmaksi.

Pääomatulojen jakautumisessa sukupuolten kesken ei ole tapahtunut muutosta kymmenessä vuodessa: valtaosa pääomatuloista kertyy miehille. Vuonna 2024 pääomatuloista 71,7 prosenttia kertyi miehille − nousua vuoteen 2014 oli muutaman prosenttiyksikön verran (69,8 %). Luovutusvoitoissa, verotettavissa vuokratuloissa ja osingoissa miesten osuus on kasvanut sekä lukumääräisesti että euromääräisesti vuodesta 2014.

-– Euromääräisesti miesten osuus näissä pääomatuloissa on vieläkin suurempi kuin lukumäärissä mitattuna. Se kertoo siitä, että miesten keskimääräiset pääomatulot ovat keskimäärin suurempia kuin naisten, Matti Luokkanen sanoo.

Kotitalousvähennystä miehet ja naiset hyödynsivät lähes tasapuolisesti: lukumääräisesti vähennyksen käyttö oli tasapuolista (50 / 50 %), mutta euromäärissä mitattuna naiset hyödynsivät kotitalousvähennystä hieman enemmän (50,1 % vs. 49,9 %). Kymmenessä vuodessa naiset ovat kirineet kotitalousvähennyksen käytössä niukasti miesten edelle: vuonna 2014 euromäärissä mitattuna naisten osuus kotitalousvähennyksestä oli vajaa 48 prosenttia. Muutosta selittää osittain se, että kotitalousvähennys laajeni vuonna 2024 kattamaan myös kotona annettavan fysio- ja toimintaterapian.

– Kotona annettu fysio- ja toimintaterapia lisäsi hoiva- ja hoitotyön osuutta kotitalousvähennykseen oikeuttavista kokonaiskustannuksista vajaasta kolmesta prosentista hieman alle neljään prosenttiin. Kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyöhön hyödynsivät lähes yksinomaan yli 70-vuotiaat ja kaksi kolmasosaa heistä oli naisia, Luokkanen sanoo.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja naiset maksoivat miehiä enemmän. Euroissa naisten osuus niistä vuonna 2024 oli 53 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin se oli 49 prosenttia. Lukumääräisesti tarkasteltuna kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan: vuonna 2014 työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja maksavista naisia oli 53 prosenttia, mutta vuonna 2024 enää vajaa 47 prosenttia.

Myös vähennyksen kokonaiseuromäärät ovat kehittyneet miehillä ja naisilla eri suuntiin. Vuonna 2014 miesten mediaani työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuissa ja työttömyyskassamaksuissa oli 333 euroa ja naisten 309 euroa. Vuonna 2024 miesten mediaani oli enää 194 euroa, kun taas naisilla mediaani oli vielä 294 euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)