Verohallinto on julkaissut tilastotietoja viime vuoden tuloverotuksesta. Suurin osa ansiotuloveroista kertyi 40–59 000 euroa vuodessa tienaavilta suomalaisilta. Tuloverot olivat suurimmat Espoon Westendissä asuvilla.

Yksityishenkilöille kertyi viime vuonna 178 miljardia euroa veronalaisia ansio- ja pääomatuloja, mikä on 6,7 miljardia (+3,9 %) enemmän kuin vuonna 2023.

Ansiotuloja – eli palkkoja, eläkkeitä ja veronalaisia etuuksia – kertyi 164,9 miljardia euroa (+3,4 %).

Työllisyystilanteen heikkeneminen vaikutti palkkatuloihin: palkkatuloja saaneiden määrä väheni 18 000 henkilöllä, ja niitä sai hieman alle 3 miljoonaa suomalaista. Palkkatuloja kertyi 110,7 miljardia euroa (+2,4 %). Samalla työttömyysetuuksia saaneiden määrä kasvoi 38 000 henkilöllä 579 000:een.

– Vaikka ansiotulot siis kokonaisuutena kasvoivat vuonna 2024, työllisyystilanteen huononeminen näkyy palkkatulojen hitaampana kasvuna, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen tiedotteessa.

Eläketulot kasvoivat 40,6 miljardiin euroon (+6,4 %), mikä johtui korkean inflaation myötä tehdyistä indeksikorotuksista.

Veronalaisia tuloja sai Suomessa viime vuonna reilut 4,9 miljoonaa yksityishenkilöä. Tulojen mediaani oli 29 788 euroa, mikä on 1 105 euroa (+3,9 %) enemmän kuin vuonna 2023. Ansiotulojen mediaani oli 29 395 euroa, ja veronalaisia pääomatuloja saaneilla pääomatulojen mediaani oli 443 euroa.

Tuloveroja maksoi 4,3 miljoonaa henkilöä. Tuloverojen mediaani, joka kattaa sekä ansio- että pääomatuloverot, oli 5 424 euroa, eli 168 euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Postinumeroalueista suurimmat tuloverot olivat Espoon Westendissä, jossa ansio- ja pääomatuloverojen mediaani oli 14 075 euroa. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat tuloverot olivat Kirkkonummen Sundsbergissa ja Espoon Friisilässä.

Tuloluokittain tarkasteltuna suurimman osuuden ansiotuloista, 30 prosenttia, saivat henkilöt, joiden vuosittaiset ansiotulot olivat 20–39 000 euroa. Heidän maksettavakseen tuli 22 prosenttia kaikista ansiotuloveroista.

Suurin osuus ansiotuloveroista, 29 prosenttia, tuli puolestaan maksettavaksi henkilöille, joiden vuosittaiset ansiotulot ovat 40–59 000 euroa. He tienasivat 28 prosenttia kaikista ansiotuloista.

Suurituloisimmat, eli yli 200 000 euroa ansiotuloja vuodessa saaneet saivat ansiotuloista 3 prosenttia ja maksoivat ansiotuloveroista 6 prosenttia.

– Vaikka yksittäiset varakkaat henkilöt maksavat ansiotuloistaan paljon veroja, suurin osa ansiotuloveroista kertyy keskiluokan ansioista, koska heitä on lukumääräisesti eniten, sanoo Luokkanen.

Pääomatuloja kertyi vuonna 2024 yhteensä 16,1 miljardia euroa, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Veronalaisia pääomatuloja oli 13,1 miljardia ja verovapaita pääomatuloja 3,0 miljardia euroa.

Yleisimpiä pääomatuloja ovat osingot, joita sai 950 000 henkilöä. Osinkotulojen mediaani oli 373 euroa ja keskiarvo 6 959 euroa. Mediaanin ja keskiarvon suuri ero kertoo siitä, että osa osinkojen saajista sai huomattavan suuret osingot.

Vuokratuloja sai 369 000 henkilöä ja verotettavat vuokratulot nousivat hieman, kaikkiaan 1,97 miljardiin euroon. Verotettavien vuokratulojen mediaani oli 3 052 euroa ja keskiarvo 5 339 euroa.

Virtuaalivaluuttatuloja sai noin 13 000 henkilöä. Virtuaalivaluuttojen luovutusvoitot kasvoivat peräti 300 prosenttia 260 miljoonaan euroon. Tilastot kertovat kuitenkin vain säännönmukaiseen verotukseen ilmoitetut tulot.

– Merkittävä osa virtuaalivaluuttojen luovutusvoitoista verotetaan muutosverotuksessa. Tämä tarkoittaa, että joko tulon saajat ilmoittavat luovutusvoitoista Verohallinnolle jälkikäteen tai Verohallinto havaitsee ilmoittamatta jääneet tulot verovalvonnassa. Todellisuudessa virtuaalivaluuttatuloja on siis enemmän kuin nyt julkaistuissa tilastoissa näyttää, Luokkanen sanoo.

Vuonna 2024 ansiotuloista tehtiin yhteensä 34,4 miljardilla eurolla verovähennyksiä, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2023. Eniten laskivat myönnettyjen työmatkakuluvähennysten (-18,4 %) ja tulonhankkimiskulujen (-7,7 %) määrä.

Työmatkakuluvähennystä sai yhteensä 690 000 henkilöä, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin aikaisemmin. Työmatkakuluvähennysten pienentymistä selittää se, että vähennyksen omavastuuosuutta nostettiin vuoden 2024 alussa. Samalla oman auton käytöstä saatava kilometrikohtainen vähennys pieneni vuoteen 2023 verrattuna.

Pienentyneiden työmatkakuluvähennysten seurauksena yhteiskunnalle kertyi noin 100 miljoonaa euroa enemmän verotuloja.

Kotitalousvähennystä Verohallinto myönsi kaikkiaan 538 miljoonaa euroa ja sitä sai 520 000 henkilöä. Kotitalousvähennystä hyödynnettiin eniten ylimmissä tuloluokissa: yli 200 000 euroa ansainneissa kotitalouksissa 54 prosenttia verovelvollisista sai kotitalousvähennystä, kun taas 40–60 000 euron tuloluokassa sitä hyödynsi 14 prosenttia verovelvollisista.

Työhuonevähennystä Verohallinto myönsi 299 miljoonaa euroa (-12,9 %) 330 000 henkilölle (-14,7 %).

Verohallinnon tilastoissa on tarkempia tietoja tuloista, veroista ja verovähennyksistä esimerkiksi maakunnittain, kunnittain ja postinumeroalueittain sekä syntymävuosikymmenittäin ja sukupuolen perusteella.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)