Muistelin aikaa, kun sota oli juuri loppunut 1945–46 ja kaikesta oli pulaa. Luin jostakin, että lapsille jaetaan pieniä karamellipusseja, joita oli saatu Turun ystävyyskaupungista Göteborgista. Jakopaikka oli vanha puutalo Maarian- ja Aningaistenkadun kulmassa. Sisälle mentiin talon päädystä, josta portaat veivät ylös.

Karamelleja oli vähän paperipussissa ja sisällä oli myös nimilappu ja osoite, jotta voi kiittää antajaa. Kaikissa pusseissa ei ollut nimeä ja osoitetta, mutta minun pussissani oli. Lähetin kiitoksen, sillä minulla oli ystävä, joka osasi ruotsia.

Muistan vieläkin henkilön, joka minulle lähetti paketin, sillä se oli niin ihmeellistä, erikoista, kun meidät muistettiin. Hän oli Tekla Hallogren, Tellusgatan 1 C Göteborg 8.

Kului aikaa ja sieltä tuli paketti Suomeen minun nimelläni, koska olin laittanut nimeni ja osoitteeni kiitoksen mukana.

Veljeni sai sieltä myös paketin, jossa oli jotakin vaatetta. Veljeni on syntynyt 1946 eli hän oli ihan vauva vielä.

Pirkko Randell, 91 v.