Suomalaisten selvä enemmistö on pysynyt Nato-myönteisinä ja luottamus Naton turvatakuisiin on jopa vahvistunut edellisestä mittauksesta, vaikka samaan aikaan moni pelkää Ukrainan sodan eskaloituvan suursodaksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Lähes puolet suomalaisista (46 %) pelkää Ukrainan laajenevan lähitulevaisuudessa eurooppalaiseksi suursodaksi. Vajaa kolmasosa (31 %) ei pidä uhkaa ajankohtaisena ja viidesosa (22 %) ei osaa sanoa kantaansa. Sodan laajenemisen pelko on selvästi yleisempää naisilla (57 %) kuin miehillä (37 %), ja korostuu matalammin koulutetuissa ryhmissä.

Luottamus Naton turvatakuisiin on toipunut keväästä, jolloin Donald Trumpin siirtyminen Yhdysvaltain presidentiksi horjutti joidenkin suomalaisten turvallisuudentunnetta. Nyt 38 prosenttia arvioi Naton olevan niin järeä pelote, ettei kukaan uskalla koskea liittouman jäsenmaihin. Kolmasosa (32 %) suhtautuu turvatakuiden luomaan pelotteeseen epäillen, ja liki yhtä moni (30 %) ei ota asiaan kantaa. Miehistä 48 prosenttia luottaa Naton pelotevaikutukseen, naisista vain 28 prosenttia.

Nato-jäsenyyteen suhtautuminen pysyy laajasti myönteisenä: kaksi kolmesta (67 %) suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti, ja vain kymmenen prosenttia suhtautuu siihen kielteisesti. Myönteisintä suhtautuminen on kokoomuksen äänestäjien keskuudessa (90 %), ja enemmistö puoltaa jäsenyyttä lähes kaikkien puolueiden kannattajissa. Vaisuinta Nato-myönteisyys on alle 4 000 asukkaan kunnissa (43 %) ja Vasemmistoliiton kannattajissa (44 %).

Vaikka Nato nähdään tärkeänä turvallisuustekijänä, omaan puolustukseen tukeudutaan silti vankasti. Kaksi kolmesta (66 %) on sitä mieltä, että Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siihen apua. Vastakkaisella kannalla on 19 prosenttia. Nato-kumppaneiden apua epäilee niukka enemmistö: 53 prosentin mielestä Naton jäsenyys ei takaa liittolaisten auttavan Suomea todellisessa kriisissä, kun taas 28 prosenttia luottaa solidaarisuuteen.

Epäluulo liittolaisapua kohtaan on yleisintä perussuomalaisten (64 %) ja Vasemmistoliiton (59 %) kannattajien keskuudessa. Ero ei kuitenkaan heijasta suoranaista Nato-vastaisuutta, vaan pikemminkin epävarmuutta kansainvälisen turvallisuusympäristön ennustettavuudesta.

– Kansan selvä enemmistö on tyytyväisiä siihen, että muiden maiden apu ei ole enää pelkkien toiveiden varassa, vaan Nato-jäsenyys on turvanamme. Samaan aikaan tiedostetaan, että oman puolustuksen pitää olla niin hyvässä terässä kuin voi. Suursodassakin jokaisen maan on viime kädessä huolehdittava omasta tontistaan, tuloksia kommentoi niistä artikkelin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.–20. lokakuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa).

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)