Työntekijöiden ja yrittäjien terveys on keskeinen osa hyvää työyhteisöä. Nykyinen työterveyshuoltojärjestelmä ei palvele riittävän hyvin tätä tarkoitusta. Siksi Suomen Yrittäjät esittää työterveyshuoltolain uudistamista vastaamaan paremmin pk-yritysten tarpeisiin, madaltamaan työllistämisen kynnystä ja avaamaan mahdollisuuksia pienille sote-yrittäjille.

– Hyvä työnantaja huolehtii työntekijöiden terveydenhuollosta ja hyvinvoinnista. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin kallis ja monien työnantajayrittäjien mielestä hyödytön, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.

Yrittäjien keskuudessa on laajaa tyytymättömyyttä työterveyteen. Hintataso nousee, kilpailu on rajallista, laskutus ei ole riittävän läpinäkyvää ja palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain. Säätely takaa asiakkaita palveluntuottajille, vaikka palvelu ei vastaisi tarpeita.

– Nykymallilla ei voida jatkaa. Tarvitaan muutos, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen kehittämisen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen työyhteisön lähtökohdista käsin, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Yrittäjät ehdottaa, että työterveyshuoltolaista poistetaan työnantajan lakisääteisen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Lisäksi sääntelyä tulisi kehittää siten, että työterveyspalveluita voisi jatkossa ostaa osakokonaisuuksina myös tuottajilta, jotka eivät tarjoa koko palvelupakettia. Tällä hetkellä lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään ennalta ehkäisevän työterveyshuollon.

– Tämä avaisi markkinaa pienille sote-yrityksille ja lisäisi monimuotoisuutta palvelukentässä, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä toteaa.

Peräti 57 prosenttia työantajayrityksistä ei ole tyytyväisiä siihen, miten työnantaja voi arvioida työterveyspalveluiden laskutuksen oikeellisuutta, osoittaa Yrittäjägallup.

Palveluntuottajat tulee velvoittaa noudattamaan tietosuojavaltuutetun ohjeistusta, jotta työnantajalla on mahdollisuus arvioida laskutuksen oikeellisuus.

– Laskutuksen läpinäkyvyys on puutteellista. Työnantajalla pitää olla oikeus ymmärtää, mistä hän maksaa ja miksi sekä myös vaikuttaa kustannuksiin, sanoo Hellstén sanoo.

Uudistamistyön käynnistämiseksi Suomen Yrittäjät esittää, että tehdään selvitys työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädännöstä, jotta päällekkäisiä velvoitteita voidaan keventää ilman, että henkilöstön turvallisuus heikkenee.

Työterveysohjelma on hyväksytty Suomen Yrittäjien hallituksessa. Yrittäjät esittää, että kartoitetaan ja kevennetään velvoitteita: Tehdään selvitys työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädännöstä, jossa tunnistetaan työnantajalle aiheutuvat päällekkäiset velvoitteet. Arvioidaan mahdollisuuksia yhdistää tai keventää niitä ilman, että henkilöstön työturvallisuus heikkenee. Selvityksessä huomioidaan myös terveydensuojeluun liittyvä lainsäädäntö sekä ennaltaehkäisevien palveluiden rooli osana kokonaisuutta.

Lisätään laskutuksen läpinäkyvyyttä: Työterveyshuollon palveluntuottajat on velvoitettava noudattamaan tietosuojavaltuutetun ohjeistusta, jotta työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus arvioida laskutuksen sopimuksenmukaisuus ja oikeellisuus.

Uudistetaan palvelumalli ja puretaan velvoite: Suomen Yrittäjät esittää, että työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto poistetaan. Lisäksi sääntelyä on uudistettava siten, että palveluita voi ostaa osakokonaisuuksina myös sellaisilta tuottajilta, jotka eivät tarjoa koko palvelupakettia.

Työnantajalla on varsin laaja velvoite huolehtia työntekijän hyvinvoinnista ja terveydestä työturvallisuuslain perusteella. Päällekkäistä sääntelyä on tarkoituksenmukaista purkaa.

Työterveyshuollon toimivuutta ja työterveyshuoltopalveluiden markkinaa on parannettava. On lisättävä työnantajien vapautta ja työpaikkojen mahdollisuuksia päättää, miten heidän työyhteisössään huolehditaan työntekijöistä ja keitä ammattilaisia käytetään.

Muutos toisi mahdollisuuksia pienille sote-yrityksille: Osakokonaisuuksien ostaminen avaa ovia uusille toimijoille ja lisää kilpailua.

Työnantajayrittäjyys helpottuu: Muutokset tukevat yrittäjiä, jotka aikovat työllistää.

Hintojen nousu ja epäselvä laskutus: Nykyjärjestelmä ei tarjoa riittävää läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta kustannuksiin.

Liian keskittynyt markkina: Kilpailu on rajallista, mikä nostaa hintoja.

Palvelu ei vastaa pk-yritysten tarpeisiin: Jopa puolet ei koe saavansa siitä hyötyä.

Esitys tukee norminpurkua: Tavoitteena on keventää sääntelyä ja parantaa toimintaedellytyksiä erityisesti pienille sote-toimijoille ja työantajayrityksille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)