Suomen Rokotepalvelun ja Norstatin tuore kysely paljastaa, että jopa 44 prosenttia vastanneista pitää koronarokotetta tärkeänä omalle terveydelleen. Rokotteen merkitys korostui selkeästi vanhemmissa ikäryhmissä – 60–79-vuotiaista jopa 70 prosenttia piti koronarokotetta tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Alle 30-vuotiaista koronarokotteen tärkeäksi koki vain 32 prosenttia. Nuorempien ikäluokkien varovaisemmasta suhtautumisesta huolimatta, viime infektiokauden koronarokotuksista yli 20 prosenttia haettiin alle 50-vuotiaiden toimesta Suomen Rokotepalvelussa. Eniten koronarokotteita haettiin syys–lokakuussa.

Yleisimmät syyt olla ottamatta koronarokotetta liittyivät siihen, että vastaaja ei kokenut kuuluvansa riskiryhmään tai koronarokotetta itselleen tarpeelliseksi. Merkittävää on, että huoli rokotteen turvallisuudesta ja haittavaikutuksista nousi jopa 15 prosenttia vastaajista. Koronarokotteen uskottiin kuitenkin olevan varsin tehokas, sillä vain kuusi prosenttia ilmoitti, ettei usko rokotteen tehoon.

Koronarokotukset estivät merkittävän määrän kuolemia vuosien 2020–24 aikana tuoreen loppukesästä julkaistun vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan. Maailmanlaajuisesti jopa 2,5 miljoonalta kuolemalta vältyttiin ja 15 miljoonaa elinvuotta säästyi, joista suurin osa oli yli 60-vuotiailla. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Journal of the American Medical Association (JAMA) julkaisussa.

Tulevana infektiokautena julkinen terveydenhuolto tarjoaa koronarokotteen maksutta vain tietyille riskiryhmille, sillä aiemmat rokotukset ja sairastetut taudit antavat tutkimusten mukaan perusterveille nuoremmille aikuisille yhä varsin hyvän suojan vaikeaa koronainfektiota vastaan. Näitä riskiryhmiä ovat hoivakodeissa, säännöllisessä kotihoidossa tai omaishoidossa olevat iäkkäät, 75 vuotta täyttäneet ja vanhemmat, voimakkaasti immuunipuutteiset sekä 18 vuotta täyttäneet, joilla on kaksi tai useampi vakava sairaus.

– THL:n määrittelemien riskiryhmien ulkopuolelle jää kuitenkin paljon ihmisiä, joille hyvinkin voi suositella koronarokotuksen hankkimista. Covid-infektiossa, samoin kuin esim. influenssassa alkavat komplikaatioriskit ja kuolleisuus nousta vahvasti jo 50 vuoden iässä ilman mitään kroonista sairautta. Sydän- ja verisuonisairaudet tai keuhkosairaudet yksinkin esiintyessään lisäävät komplikaatioriskiä merkittävästi kaikissa ikäryhmissä – myös lapsilla ja nuorilla. Lisäksi työhön, harrastuksiin tai opiskeluun liittyvät aikatauluhaasteet voivat olla merkittävä syy suojautua Covid-infektiolta, vaikka muuten olisi perusterve alle 50-vuotias ihminen, kertoo Suomen Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Vakkila linjaa, että omakustanteisesti hankittavaa koronarokotetta voi perustellusti suositella seuraaville julkisen ohjelman ulkopuolelle jääville ihmisille: perusterveet 50–74-vuotiaat, 12–74-vuotiaat, joilla on yksikin vaikea perussairaus tai merkittävä ylipaino sekä yksilöllisen harkinnan pohjalta (työ, opiskelu, matkustus, harrasteet) perusterveet 12–74-vuotiaat.

Kyselyn toteutti Suomen Rokotepalvelu Oy ja Norstat Finland Oy (N=1 026).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)