Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.

Luontotyyppien tilanne (ymparisto.fi) on heikko varsinkin boreaalisella alueella. Tällä suurimman osan Suomesta kattavalla alueella kolme neljäsosaa luontotyypeistä on epäsuotuisalla suojelutasolla. Vain aivan pohjoisimmassa osassa Suomea eli alpiinisella alueella tilanne on parempi, sillä ihmistoiminnan negatiiviset vaikutukset luontotyyppeihin jäävät pohjoisessa eteläistä Suomea pienemmiksi. Luontodirektiivin luontotyyppeihin kuuluu esimerkiksi soita, metsiä, niittyjä ja rannikon luontotyyppejä.

– Luontotyyppien tilaa voidaan parantaa suojelua ja ennallistamista lisäämällä ja kokonaisvaltaisella maankäytön suunnittelulla, raportointien koordinoinnista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Marita Arvela kertoo tiedotteessa.

Lintudirektiivin raportoinnin tulokset (ymparisto.fi) kertovat, että Suomessa on enemmän väheneviä kuin runsastuvia lintulajeja. Lintukantojen vähenemisen tärkeimmät syyt ovat elinympäristöjen katoaminen ja niiden laadun heikkeneminen ihmistoiminnan kuten voimakkaan metsä- ja maatalouden myötä. Ilmastonmuutos heikentää pohjoisten lajien tilannetta ja auttaa eteläisiä lajeja levittäytymään pohjoista kohti. Linnuista menestyneitä lajeja ovat etenkin suurikokoiset lajit, jotka ovat hyötyneet rauhoituksesta.

– Lintulajien taantuminen on pysäytettävissä huomioimalla luonto paremmin maankäytössä sekä elinympäristöjen suojelulla ja ennallistamisella. Esimerkiksi taantuvien vesi- ja rantalintujen tilannetta voidaan parantaa lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus- ja hoitotoimilla, soiden ennallistamisella, vieraslajeja torjumalla sekä metsästyssääntelyllä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Aleksi Mikola toteaa.

Luontodirektiivin lajeihin (ymparisto.fi) kuuluu erilaisia lajiryhmiä, esimerkiksi putkilokasveja, sammalia, nisäkkäitä, nilviäisiä, kovakuoriaisia ja perhosia. Lajeista entistä suurempi osuus on epäsuotuisalla suojelutasolla. Keskeiset tilan parantamiseen tähtäävät toimet ovat osin samoja kuin linnuilla: elinympäristöjen tilan parantamista ennallistaen tai erilaisten ihmisen aiheuttamien häiriöiden vähentämistä.

– Monille luontodirektiivin lajeille yleiset, elinympäristöjä parantavat toimenpiteet eivät yksin riitä, mutta lajit voivat hyötyä merkittävästi erikseen räätälöidyistä toimenpiteistä. Lajiasiantuntemuksen varmistaminen ja jatkuvuuden turvaaminen ovat avainasemassa, jotta toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa onnistutaan, ryhmäpäällikkö Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Suomen ympäristökeskus (Syke) koordinoi viimeisimmät luonto- ja lintudirektiivien mukaiset arvioinnit ja raportoinnit ympäristöministeriön ohjauksessa ja tiiviissä yhteistyössä useiden eri organisaatioiden kanssa. Raportointi kokosi yhteen suuren määrän monipuolisia, usean tutkimuslaitoksen ja organisaation tuottamia laji- ja luontotyyppiaineistoja kaudelta 2019–24.

EU:n jäsenmaat raportoivat kuuden vuoden välein Euroopan komissiolle luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien kehityksestä kohti suotuisaa suojelutasoa. Lintudirektiivi kattaa kaikki Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät lajit, joiden populaatiokoot ja kannankehitykset kootaan raportissa yhteen.

Luontodirektiivin raportointi tehtiin nyt neljännen kerran ja lintudirektiivin osalta raportoitiin kolmatta kertaa.

Luonto- ja lintudirektiivien velvoitteet ovat olleet voimassa Suomessa jo 30 vuoden ajan, mutta ne eivät ole kirittäneet riittävästi toimia luonnon tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa EU:n ennallistamisasetuksen mukaisesti. Nyt valmistuneen suojelutasoarvioinnin luontotyyppien pinta-alat toimivat pohjatietona ennallistamistavoitteiden asettamisessa.

Suojelutasoarvioinnin tulokset auttavat maita kohdentamaan investoinnit luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilan parantamiseksi kustannustehokkaasti. Suomen ympäristökeskus on koonnut Suomen luontotyyppejä koskevat suojelutasoarvioinnin tulokset ensimmäistä kertaa julkaisuksi (helda.helsinki.fi).

– Syken julkaisussa esitellään ensimmäistä kertaa suomeksi suojelutasoarvioinnin menetelmä luontotyypeille ja avataan sekä suojelutasoarviointiin että ennallistamisasetukseen liittyviä käsitteitä, Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Aija Kukkala kertoo.

Raportissa esitetään ekologisin perustein laaditut asiantuntija-arviot luontotyyppien suotuisista viitealoista. Suotuisalla viitealalla tarkoitetaan luontotyypin ekologisesti riittävää vähimmäispinta-alaa. Myös luontotyypin hyvässä ja huonossa tilassa olevaa pinta-alaosuutta arvioidaan säännöllisesti osana suojelutasoarviointia.

Suotuisalla suojelutasolla tarkoitetaan luontodirektiivin suojelutasoarvioinnissa tilannetta, jossa luontotyypin levinneisyys- ja esiintymisalue ovat riittävän laajat, ja sen ekologiset toiminnot, rakenteet sekä lajisto riittävän hyvässä tilassa turvatakseen luontotyypin säilymisen pitkällä aikavälillä. Vastaavasti lajien osalta suotuisa suojelutaso kuvaa tilannetta, jossa laji pysyy elinvoimaisena luontaisessa elinympäristössään pitkällä aikavälillä, sen luontainen levinneisyysalue ei pienene ja elinympäristöä on riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttaminen on luontodirektiivin keskeinen tavoite, jonka saavuttamista EU:n luonnon ennallistamisasetus entisestään edesauttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)