YEL-työtuloja ei voida ennen vuotta 2029 korottaa rajattomasti. Hallituksen esityksen lausuntokierros asiasta päättyy torstaina.

– Ennen kuin Suomessa saadaan tehtyä laajempi yrittäjien eläkeuudistus, on tärkeää, että kaikkia yrittäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että YEL-maksut eivät nouse kenellekään hallitsemattomasti, sanoo tiedotteessa Harri Hellstén, joka on työmarkkina-asioiden päällikkö Suomen Yrittäjistä.

Hallitus valmistelee esitystä, jonka mukaan vuoden 2023 YEL-uudistuksessa käyttöön otettu 4 000 euron työtulon enimmäiskorotus laajenisi koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä uudistuksen siirtymäajalla eli vuoden 2028 loppuun saakka.

– Esitimme keväällä hallituksen puoliväliriiheen, että muutos pitäisi tehdä ja saada voimaan nopeasti. Kiitos hallituksen ripeän toiminnan saamme muutoksen voimaan heti vuoden 2026 alusta. Olemme tyytyväisiä esitykseen. Se on tärkeä ja perusteltu muutos yrittäjien yhdenvertaisen kohtelun ja reilun kilpailuasetelman näkökulmasta, Hellstén jatkaa.

YEL-työtulo on yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo, joka on vakuutuksen perusta ja vaikuttaa eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan.

Vuoden 2023 YEL-uudistuksessa säädettiin siirtymäajasta, joka koski lakimuutoksen voimaantulohetkellä voimassa olleita YEL-vakuutuksia. Siirtymäajan aikana työtuloa voidaan tarkistaa kolmen vuoden välein, mutta korotus on rajattu enintään 4 000 euroon ensimmäisellä ja toisella tarkistuskerralla.

Siirtymäaika on herättänyt kritiikkiä erityisesti niiden yrittäjien keskuudessa, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen 1.1.2023 tai sen jälkeen. Heihin ei nykyinen maksimikorotusraja sovellu, mikä tarkoittaa, että eläkelaitos voi korottaa työtuloa ilman ylärajaa.

Suomen Yrittäjät esitti sosiaali- ja terveysministeriölle, että maksimikorotusraja laajennettaisiin koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja vuoden 2028 loppuun saakka.

Esityksen mukaan vuonna 2026 työtulotarkistuksen rajoittaminen koskisi noin 4 000 yrittäjää, joiden työtuloa olisi ilman rajausta korotettu keskimäärin noin 14 000 euroa. Neljäsosalla korotus olisi ollut jopa yli 23 000 euroa.

– Ilman tätä muutosta moni vasta-alkanut yritystoiminta voisi kaatua hallitsemattomiin ja ennakoimattomiin YEL-maksukorotuksiin vuosina 2026–28, Hellstén arvioi.

Sosiaali- ja terveysministeriössä Jukka Rantala valmistelee parhaillaan laajaa selvitystä YEL-järjestelmän kehittämiseksi.

– Selvityshenkilön tulee avoimesti arvioida YEL-järjestelmään esitettyjä uskottavia kehittämisehdotuksia, kuten pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan nostoa. Lisäksi on arvioitava ainakin yrittäjän vapauden lisäämistä YEL-työtulon määrittämisessä, rahastoinnin käynnistämisen mahdollisuutta ja ansiotulojen käyttämistä vakuuttamisen perusteena, Hellstén toteaa

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)