– Asuntokauppa jatkaa kasvuaan. Heinäkuussa asuntoja myytiin noin 6,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Etenkin omakotitalot tekivät kauppansa. Kauppamäärien kasvu viime vuoteen verrattuna oli jopa noin 14,5 prosenttia. Suurista kaupungeista asuntokauppa kasvoi heinäkuussa erityisesti Oulussa ja Vantaalla, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Kuluvana vuonna on jokaisena kuukautena myyty enemmän asuntoja kuin viime vuonna. Tammi–heinäkuun aikana myytiin noin 16 prosenttia enemmän asuntoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat olivat edelleen laskussa kauppamäärien noususta huolimatta.

– Hintojen lasku johtuu Helsingin ja Espoon negatiivisesta hintakehityksestä. Vantaan käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat taas maltillisesti nousseet vuoden alusta alkaen, selvittää Viljamaa.

Hinnat ovat laskeneet erityisesti yksiöissä ja kaksioissa.

– Koronavuosina pienten asuntojen hinnat nousivat myös eniten miinuskoroista ja elvytyksestä johtuen, mikä johti pienten asuntojen runsaaseen tuotantoon. Tämä näkyy nykyisessä markkinatilanteessa siinä, että pienten asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten. Pieniä asuntoja on nyt paljon tarjolla ja myyntiajat ovat huomattavan pitkiä. Yksi taustatekijä saattaa myös olla vuosien 2017–22 asuntosijoitusbuumi korkotason normalisoitumisen myötä, arvioi Viljamaa.

Viljamaa tuo esiin, että asuntojen myyntiajat ovat edelleen hyvin pitkiä, mikä kertoo siitä, että hintataso on usein ostajien mielestä liian korkea.

– Näyttää siltä, että pitkään myynnissä olleita kerrostaloasuntoja on mennyt nyt kaupaksi. Hinta on varmasti ollut monessa tapauksessa odotuksia matalampi. Pitkä myyntiaika kun ei asuntokaupassa koskaan takaa parasta hintaa.

Asuntokauppaa on viime vuosina hidastunut heikko suhdanne, maailmanpolitiikan epävarmuudet ja surkea kuluttajien luottamus. Heikon suhdannetilanteen lisäksi asuntomarkkinaa ovat häirinneet päätösperusteiset ratkaisut asuntorahoituksen kiristymisestä.

– Osittain hallitus purki noita päätöksiä kehysriihessä ja teki ratkaisuja, joilla asuntorahoituksen sääntelyä maltillisesti kevennetään. Tästä huolimatta sääntely Suomessa on edelleen Pohjoismaiden kireintä. Kun huomioidaan vielä, että EKP:n ohjauskorko on Suomen suhdanteeseen nähden huomattavan kireä, on selvää, että edelleen tarvitaan päätösperusteisia toimenpiteitä, joilla asuntomarkkinoiden tilannetta parannetaan, painottaa Viljamaa.

– Varainsiirtovero on verotutkimuksessa todettu moneen otteeseen erittäin haitalliseksi veroksi. Asuntokaupan varainsiirtovero on merkittävä asuntokaupan lisäkulu, joka aivan turhaan rajoittaa perheiden muuttomahdollisuuksia ja hidastaa muun muassa ensiasunnon ostamista, hän muistuttaa.

– Kiristynyt asuntorahoituksen sääntely on vaikuttanut myös siihen, että ensiasunnon ostaminen on entistä haastavampaa ja käytännössä onnistuu nuorilta vain vanhempien tuella ja lisävakuuksilla. Tämä aiheuttaa pahimmillaan jopa eriarvoistumista, kun tiedämme, että asunnon hankkiminen on selvästi yhteydessä vaurastumiseen. Askeleet vaurastumisen polulle pitäisi mahdollistaa kaikille, ja yksi varmasti toimiva keino tähän olisi varainsiirtoveron poistaminen asuntokaupasta. Asia on syytä pitää esillä myös hallituksen budjettiriihessä, Viljamaa korostaa.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin heinäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 852 vanhojen asuntojen kauppaa (6,5 % ed. vuosi) ja 125 uudisasunnon myyntiä (2,5 %), eli yhteensä 4 977 kpl asuntokauppoja (6,4 %).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin heinäkuussa laskivat pääkaupunkiseudulla 1,8 prosenttia ja nousivat muissa isoissa kaupungeissa 0,2 prosenttia kesäkuuhun verrattuna.

Lisäksi myytiin 560 loma-asuntoa, 119 tonttia, sekä 294 muita välitysalan vaihdannan alaisia kohteita kuten liiketiloja, parkkipaikkoja tai varastoja. Heinäkuun kokonaiskauppamäärä oli nämä mukaan lukien 5 950, mikä on 4,1 prosenttia vuoden 2024 heinäkuuhun verrattuna ja -9,3 prosenttia viiden vuoden keskiarvosta.

Heinäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista 2 264 (5,1 % vrt. heinäkuu 2024, -5,0 % 5 v. ka) sijaitsi kerrostaloissa ja 1 216 (1,1 % vrt. ed. vuosi, -4,6 % 5 v. ka) oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Käytettyjen omakotitalojen tai erillistalojen kauppoja solmittiin valtakunnallisesti 1 372 (14,4 %, 2,9 % 5 v. ka). Uusista asunnoista 79 oli kerrostaloissa (-16,0 %, -75,3 % 5 v. ka), 33 rivitaloissa (57,1 % ed. vuosi, -56,3 % 5 v. ka) ja 13 omakotitaloa (85,7 % ed. vuosi, -18,8 % 5 v. ka).

Pääkaupunkiseudulla myytiin yhteensä heinäkuussa 1 045 käytettyä asuntoa (12,7 % vrt. ed. vuosi, 47,6 % heinäkuu 2023). Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokauppoja tehtiin 321 (13,8 % vrt. ed. vuosi, 39,6 % 2 vuoden takainen). Muualla Suomessa tehtiin 3 486 käytettyjen asuntojen kauppaa (4,1 % heinäkuu 2024, 25,3 % 2 vuoden takainen). Pääkaupunkiseudun kauppamäärien osuus koko Suomen kauppamäärästä oli heinäkuussa 21,5 prosenttia, pääkaupunkiseudun kehyskuntien 6,6 prosenttia ja muun Suomen 71,8 prosenttia.

Käytettyjä asuntoja suurimmista kaupungeista myytiin eniten heinäkuussa Helsingissä 591 (10,3 % ed. vuosi, -4,6 % 5 v. ka), Tampereella 324 (6,9 % ed. vuosi, -2,2 % 5 v. ka) ja Oulussa 291 (34,1 %, 18,5 % 5 v. ka). Prosentuaalisesti suurin kasvu oli Oulussa.

Uusia asuntoja myytiin suurista kaupungeista kappalemääräisesti eniten heinäkuussa Helsingissä 14 (-41,7 % ed. vuosi, -76,3 % 5 v. ka), Espoossa 12 (-29,4 % ed. vuosi, -74,7 % 5 v. ka) ja Tampereella 12 (20,0 % ed. vuosi, -73,7 % 5 v. ka).

Maakunnista kappalemääräisesti eniten käytettyjä asuntoja myytiin heinäkuussa Uudellamaalla 1 545 (11,9 % ed. vuosi, 42,4 % 2 v. takainen), Pirkanmaalla 585 (0,9 % ed. vuosi, 19,4 % 2 v. takainen) ja Varsinais-Suomessa 493 (6,3 % ed. vuosi, 47,6 % 2 v. takainen). Kauppamäärissä eniten prosentuaalista muutosta edellisvuoteen nähden oli Pohjois-Pohjanmaalla (395 kpl, 36,7 % ed. vuosi, 33,0 % 2 v. takainen) ja Kainuussa (42 kpl, -27,6 % ed. vuosi, -6,7 % 2 v. takainen).

Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat perustuen KVKL hintaindeksiin heinäkuussa laskivat pääkaupunkiseudulla 1,8 prosenttia ja nousivat muissa isoissa kaupungeissa 0,2 prosenttia kesäkuuhun verrattuna. Turussa hinnat nousivat 4,5 prosenttia, Oulussa 1,6 prosenttia ja Tampereella hinnat laskivat 0,9 prosenttia.

Vuoden takaiseen heinäkuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat laskivat keskimäärin 3,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 0,9 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa. Oulussa hinnat nousivat 6,9 prosenttia, Tampereella ne laskivat 2,5 prosenttia ja Turussa 2,1 prosenttia.

Heinäkuussa keskimääräinen myyntiaika käytetyissä pääkaupunkiseudun kerrostaloasunnoissa oli 125 päivää (kesäkuussa 108 pv), ja muualla Suomessa 123 päivää (kesäkuussa 127 päivää). Rivitaloasunnoissa myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 110 päivää (huhtikuussa 116 pv) ja muualla Suomessa 124 päivää (kesäkuussa 118 pv). Omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla 127 päivää (kesäkuussa 116 pv) ja muualla Suomessa 132 päivää (kesäkuussa 143 pv).

Pääkaupunkiseudulla käytetyt yksiöt myytiin heinäkuussa keskimäärin 112 päivässä, kaksiot 129 päivässä ja kolmiot sekä neliöt 125 päivässä. Yksiöiden kaupanteko kävi nopeitten Espoossa 82 päivässä, Helsingissä myynti vei 112 päivää ja Vantaalla 155 päivää. Kaksiot menivät kaupaksi Helsingissä 120 päivässä, Espoossa 134 päivässä ja Vantaalla 161 päivässä. Kolmiot ja neliöt myytiin Vantaalla 117 päivässä, Helsingissä 119 päivässä ja Espoossa 152 päivässä. Omakotitalot myytiin Helsingissä 86 päivässä, Espoossa 135 päivässä ja Vantaalla 148 päivässä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)