Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa tutkittiin 13–16-vuotiaiden nuorten raportoimia mielenterveyteen liittyviä oireita 12:ssa Euroopan ja Aasian maassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja Vaikeudet -kyselyn käyttöä ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.

Tutkimuksessa tutkittiin nuorten mielenterveysoireita koululaiskyselyillä, ja siihen osallistui yhteensä 26 306 nuorta Suomesta, Kiinasta, Kreikasta, Intiasta, Indonesiasta, Iranista, Israelista, Japanista, Liettuasta, Norjasta, Singaporesta ja Vietnamista. Kyselyssä käytettiin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ), joka on maailmanlaajuisesti yleisesti käytetty lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia kartoittava mittari.

– Tuloksemme osoittivat, että tytöillä esiintyi kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämän ongelmia, kuten masennus- ja ahdistusoireilua, Sourander kertoo tiedotteessa.

– Myös prososiaalisuus, eli toisia ihmisiä hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen, oli tytöillä yleisempää. Sukupuolten välisen eron suuruus kuitenkin vaihteli merkittävästi eri maiden välillä. Ero oli suurin Suomessa ja Norjassa, pienin Intiassa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös Vahvuudet ja Vaikeudet -mittarin rakennetta ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Luotettavan maiden välisen vertailun edellytyksenä on, että käytetyt mittarit mittaavat samoja asioita kussakin maassa.

– Eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan. Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan. On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa, sanoo erikoistutkija Minja Westerlund.

Tutkimuksessa todettiin, että Vahvuudet ja vaikeudet -kysely soveltuu käytettäväksi kansainvälisissä nuorten mielenterveyttä vertailevissa tutkimuksissa. Tulos luo tärkeää perustaa tuleville tutkimuksille, joissa vertaillaan nuorten psykososiaalista hyvinvointia eri maiden välillä.

– Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa. Tätä ilmiötä on jo kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, ja se alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä, Sourander sanoo.

– Valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on kuitenkin tehty länsimaissa. On siis tärkeää tuottaa tutkimustietoa, jossa vertaillaan nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa. Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.

Tutkimus on julkaistu Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)