Luonnonvaraisia eläimiä pitää auttaa vain tarpeen tullen
Pihoilla loikkivat rusakot, puissa kiipeilevät oravat sekä puskissa lyllertävät siilit ilahduttavat kesän tullen taas enemmän ulkona viihtyviä ihmislajin edustajia. Hyvällä tuurilla saattaa nähdä myös eläinvauvoja, sillä kevät ja alkukesä on monen lajin lisääntymisaikaa. Esimerkiksi rusakot ja oravat saavat nyt ensimmäiset poikueensa.
Yleensä villieläimet pyrkivät pitämään poikasensa poissa ihmisten välittömästä läheisyydestä, mutta aina näin ei käy. Sekä Turun eläinsuojeluyhdistys (TESY) että Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki Ry muistuttavat, että villieläimiin ei pidä mennä koskemaan eikä niiden elämää muutenkaan häiritsemään, ellei ole varma, että ne tarvitsevat jostain syystä ihmisen apua.
Esimerkiksi on täysin normaalia, että talvihorroksesta herännyt siili vaikuttaa alipainoiselta.
– Siilit menettävät horroksen aikana merkittävästi painoaan. Urokset valmistautuvat toukokuun kiima-aikaan etsimällä ravintoa. Vain jos siili on horjuva tai ei muuten liiku normaalisti, se todennäköisesti tarvitsee apua, kertoo Turun kaupungin eläintenhoitaja Heidi Leyser-Kopra.
Siilien tärkeintä ravintoa ovat hyönteiset, madot ja muut luonnon makupalat. Laajamittainen ruokinta kesäaikaan saattaa häiritä eläimen pärjäämistä omillaan. Ruokkimisen sijaan siilien ystävän kannattaa muistaa, että robottiruohonleikkurit voivat vahingoittaa erityisesti hämärässä liikkuvia siilinpoikasia.
– Jos haluat käyttää robottiruohonleikkuria, tee se vain päiväsaikaan ja valitse malleja, joissa on toimivat turvaominaisuudet, kehottaa Leyser-Kopra.
Moni tietääkin, että siili on rauhoitettu eläin. Sen sijaan helposti unohtuu, että myös orava ja rusakko on rauhoitettu niiden pesimäaikaan: orava helmikuusta marraskuuhun ja rusakko maaliskuusta elokuuhun.
Orava tekee pesänsä normaalisti puuhun, mutta joskus se voi pesiä myös talojen räystäisiin tai niiden alle. Pienet oravanpoikaset harjoittelevat kiipeilemistä ja saattavat silloin pudota maahan. Pesästä pudonnutta oravanpoikasta ei ihmisen pidä mennä heti pelastamaan vaan odottaa, että emo noutaa sen takaisin pesään.
Rusakko ei tee pesää ollenkaan vaan synnyttää poikasensa eri paikkoihin, joissa se käy yleensä yöaikaan ruokkimassa niitä. Paikallaan kyhjöttävällä rusakonpoikasella siis ei yleensä ole mitään hätää.
– Mikäli rusakonpoikanen on sijoittunut sille vaaralliseen paikkaan, kuten auton renkaan viereen tai lasten hiekkalaatikolle, tai jos petoeläin uhkaa poikasta, sen voi siirtää. Vältä poikasen liiallista koskettelua äläkä siirrä sitä 15 metriä kauemmaksi alkuperäisestä paikastaan, Leyser-Kopra opastaa.
Maria Helstola
















