Suomi internoi syyskuun 1944 välirauhansopimuksen perusteella maassa asuneita Saksan kansalaisia, heidän kanssaan naimisiin menneitä suomalaisnaisia ja näille pariskunnille syntyneitä lapsia. Internoidut, joita oli lähes 500, suljettiin leireihin, joista yksi sijaitsi Paimiossa, Luonnonmaan parantolassa.

Muut internointileirit olivat Lempäälässä, Hämeenlinnassa, Oitissa, Hyvinkäällä, Loimaalla, Pohjankurussa, Tammisaaressa ja Hangossa.

Paimion kaupungintalon (Vistantie 18) Paimiosalissa järjestetään maanantaina 19. toukokuuta kello 18–20 teemaan liittyvä luento- ja keskustelutilaisuus. Luento-osuuden aloittaa Helsingin yliopiston yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen, joka on työskennellyt aikaisemmin Kansallisarkistossa internointia tarkastelleessa tutkimusprojektissa. Hän tuo luennossaan esille internoinnin taustoja, toteuttamista ja leirioloja.

Toimittaja Mikko Määttälä luennoi omassa osuudessaan internointileireistä ja niiden asukkien kohtaloista otsikolla Viedäänkö meidät Siperiaan? Määttälä on tehnyt internoinnista TV-dokumentin Vankileirien Suomi ja kirjoittanut kirjan Vihollisina vangitut.

Luentojen jälkeen alkaa keskusteluosuus, jota vetää käsikirjoittaja ja ohjaaja Pekka Saaristo. Hän kertoo myös miten erilaisista aineksista syntyi Paimio 700 -juhlavuoden näytelmä, Leiri N:o 5 Paimioon. Mukana tilaisuudessa on internointileireillä ollut Paul Betcke, 86, joka käyttää "kokemus-internoidun" puheenvuoron.

Tilaisuus toteutetaan Paimion opiston, Paimion kulttuuripalvelujen ja Paimion teatterin yhteistyönä.

Paimion Oinilassa sijaitsi vuosina 1945–46 piikkilangoin aidattu internointileiri, johon jatkosodan jälkeisen välirauhasopimuksen mukaan Suomen tuli eristää maassa asuvat saksalaiset ja unkarilaiset sekä heidän suomalaissyntyiset vaimonsa ja lapsensa. Käsikirjoittaja-ohjaaja Pekka Saaristo vie teatteriyleisön takaisin tuohon aikaan, kun Paimion Kesäteatterissa kantaesityksensä saa musiikkinäytelmä Leiri N:o 5.

Leirillä eletään kipeän ja kepeän rajamailla. Epätietoisuus on jatkuvasti läsnä, pelko karkotuksesta Siperiaan on todellinen. Mutta leirille on pakko sopeutua. Lapset käyvät koulua, juhlia järjestetään, lauletaan ja tanssitaan Romuorkesterin tahtiin. Varusmiehet turhautuvat viattomien “vihollisten” vartiointiin ja lukuisat karkaamiset alkavat saamaan koomisia piirteitä. Romansseja syntyy ja rakastutaan. Ja ennen kaikkea laulaen kulkekaamme kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Musiikkinäytelmän kappaleet on säveltänyt Outi Ollila ja kesäteatterilavalla ne säestää Paimion oma Romuorkesteri Juho Paltta kapellimestarinaan. Esitys saa ensi-iltansa Paimion Museomäellä (Sähköyhtiöntie 198) perjantaina 27. kesäkuuta. Näytöksiä on 23. heinäkuuta saakka. Paimion Teatteri palkittiin maaliskuussa kuluvan vuoden harrastajateatteriksi.

Museomäellä on kesäteatteri-iltoina avoinna myös Paimion kotiseutumuseo, jonka lainamakasiinissa on näyttely internointileiristä.

Kesäteatterin kantaesitys on yksi Paimio 700 -juhlavuoden päähankkeista. Kaupunki on ollut mukana rahoittamassa näytelmän käsikirjoitus-, ohjaus- ja sävellystyötä.

Paimio viettää 700-vuotisjuhlavuottaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)