WHO:n mukaan edellisen 50 vuoden aikana rokotusten avulla on säästetty ainakin 154 miljoonaa ihmishenkeä. Tämä tarkoittaa kuutta ihmishenkeä joka minuutti, joka päivä, edellisen viiden vuosikymmenen aikana. Maailmalla rokotusvastaisuus on noussut viime aikoina ja voitot rokottamalla ehkäistävissä olevien sairauksien torjunnassa ovat vaarassa. Maailman immunisaatioviikolla huhtikuun lopussa halutaan muistuttaa rokotusten merkityksestä ja tuoda esiin sitä potentiaalia, joka tartuntatautien ehkäisyssä on vielä käyttämättä.

Rokotukset ovat vähentäneet lapsikuolleisuutta 40 prosenttia edellisen 50 vuoden aikana. Rokotusten, paremman hygienian ja lääkehoidon ansiosta yhä useampi lapsi jää henkiin. Ennen rokotusten keksimistä myös Suomessa oli tavallista, että lapsi kuoli ennen viidettä elinvuottaan johonkin herkästi leviävään tartuntatautiin, kuten tuhkarokkoon, isorokkoon, kurkkumätään tai polioon.

Vaikka rokotusten ansiosta elämme jo nyt pidempään kuin koskaan aiemmin historiassa, on vielä paljon tartuntatauteja, sairastumisia ja kuolemia, jotka olisivat estettävissä. Rokotteiden potentiaalia ei olla vielä täysin hyödynnetty. Täysin rokottamattomien lasten tavoittaminen on tärkeää lapsikuolleisuuden vähentämiseksi, mutta myös nuoret ja eri-ikäiset aikuiset tulisi tavoittaa rokotuksilla estettävien infektiotautien, kuten RSV:n, HPV:n ja influenssan, torjumiseksi.

– Vaikka asenteet rokottamiseen ja rokotteisiin ovat Suomessa ja muuallakin maailmassa yleisesti suopeita, jäävät nykyisten rokotteiden valtavat mahdollisuudet suurelta osin käyttämättä. Esimerkiksi pneumokokkitaudit, influenssa, papilloomavirustaudit ja vyöruusu ovat tauteja, joihin kaikkiin on olemassa tehokkaat rokotteet, mutta joissa rokotekattavuus jää syystä tai toisesta matalaksi, listaa Suomen Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

THL raportoi vuosittain, kuinka suuri osuus alakoulun ja yläkoulun päättäneistä on saanut HPV-rokotussarjan ensimmäisen annoksen. Vuonna 2024 alakoulun päättäneistä vuonna 2011 syntyneistä tytöistä 79 prosenttia ja pojista 71 prosenttia on saanut HPV-rokotuksen. Yläkoulun päättäneistä vuonna 2008 syntyneistä pojista 73 prosenttia ja tytöistä 84 prosenttia on saanut rokotteen. HPV-rokotteella ehkäistään erityisesti kohdunkaulansyöpää ja sen esiasteita, mutta myös muita syöpiä, kuten pään- ja kaulanalueen syöpiä, emättimen-, peräaukon- ja peniksen syöpiä. Jos yhä useampi nuori saisi HPV-rokotuksen, säästyisi moni myöhemmin vakavalta sairastumiselta, syöpähoidoilta, isoilta leikkauksilta sekä niiden komplikaatioilta.

Eri hengitystieinfektiot, kuten influenssa, korona, RSV ja pneumokokki, aiheuttavat merkittävää tautitaakkaa ikääntyville. Yhteiskunta tarjoaa influenssarokotuksen osana kansallista rokotusohjelmaa yli 65-vuotiaille. Influenssan rokotekattavuus jää kuitenkin alhaiseksi ja se on edellisten vuosien ajan ollut noin 60 prosenttia. Influenssa lisää riskiä sairaalahoidolle, bakteeriperäiselle keuhkokuumeelle ja lisäksi sydän- ja aivoinfarktin riski on koholla jopa vuoden ajan sairastetun influenssa jälkeen. Vaikka monet hengitystieinfektiot ovat ehkäistävissä rokottamalla, jää liian monelta rokote edelleen ottamatta. Tämä aiheuttaa vakavia sairastumisia, terveydenhuollon kuormitusta ja myös kustannuksia yhteiskunnalle.

– Rokotekattavuutta tulisi kaikin keinoin yrittää saada korkeammaksi niiden tautien osalta, joihin tehokkaat rokotteet ovat jo olemassa ja joiden merkitys tautitaakassa kuolleisuuden ja vammautumisen osalta on suuri. Näissä sairauksissa rokotteisiin sijoitettu raha joko omista tai yhteiskunnan varoista maksaa itsensä nopeasti ja tehokkaasti takaisin, toteaa Vakkila.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)