Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa oli syksyllä ennen metsästyskauden alkua 1 816–2 375 karhua (90 % todennäköisyysväli). Todennäköisin määrä oli 2 084.

Karhujen kokonaismäärästä 1 547–2 105 (todennäköisin määrä 1 815) eli poronhoitoalueen ulkopuolella ja poronhoitoalueella 239–287 (269).

– Karhun kanta-arvio toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa populaatiomallilla, koska aikaisempi menetelmä on osoittautunut herkäksi havainnointiolosuhteiden vaihtelulle, kertoo ohjelmajohtaja Katja Holmala Lukesta tiedotteessa.

Karhukanta on vahvistunut melko tasaisesti vuodesta 2004 alkaen. Kannankehityksessä on ollut myös notkahduksia, joista viimeisin vuosina 2021–22. Syksyllä 2023 karhukanta palautui vuoden 2020 tasolle ja kääntyi kasvuun.

Mallin tuottama ennuste karhujen lukumäärästä ennen metsästyskautta 2025 on 2 062–2 745 (todennäköisin 2 367) karhua, joista poronhoitoalueen ulkopuolella 1 791–2 470 (2 100). Ennuste huomioi edellisen metsästyskauden tunnetun kuolleisuuden sekä arvion pentutuotosta ja tuntemattomasta kuolleisuudesta. Ennuste sisältää kaikenikäiset karhut, myös keväällä 2025 syntyneet pennut.

Kaikki kuvaajassa esitetyt luvut pohjautuvat uuteen mallinnukseen, jonka myötä käsitys myös karhukannan aiemmasta kehityksestä on muuttunut. Tämän vuoksi kuvaaja ei ole vertailukelpoinen aiempien vuosien pentuehavaintoihin pohjautuneiden kanta-arvioiden kanssa.

Populaatiomalli huomioi entistä tarkemmin karhun lisääntymisbiologian, pitkäikäisyyden sekä aiempaa laajemman aineistopohjan. Se yhdistää vuodesta 2004 alkaen kertyneen havaintoaineiston sekä metsästyssaaliin ikä- ja sukupuolijakauman. Aiempi kanta-arviomenetelmä pohjautui vain arvioitavan vuoden pentuehavaintoihin.

– Malli vähentää kanta-arvion herkkyyttä yksittäisen vuoden pentuemäärän ja havainnointiolosuhteiden vaihtelulle ja kuvaa aiempaa paremmin karhukannan muutosta vuodesta toiseen, kertoo johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Populaatiomalli on kehityskaarensa alkupuolella. Luke jatkaa sen kehittämistä varmistaakseen arvioiden luotettavuuden. Tänä vuonna mallia sovelletaan poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen karhukannan arvioimiseen ja verotusskenaarioiden vertailemiseen. Poronhoitoalueelle soveltuva versio mallista, jossa pyritään huomioimaan poronhoitoalueen erityispiirteet sekä karhun aiheuttamat porovahingot, on kehitteillä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)