Kevään kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna.

– Kyseessä on historiallinen muutos, iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.

Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).

Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586, joista naisia on 3 856 ja miehiä 4 730. Manner-Suomen 292 kunnasta 67 kunnassa naisvaltuutettujen osuus on yli 50 prosenttia, mikä on merkittävä ero vuoden 2021 kuntavaaleihin. Tuolloin valittuja naisvaltuutettujen osuus ylitti 50 prosenttia vain 29 kunnassa.

Manner-Suomessa 67 kunnassa naiset muodostavat valtuutettujen enemmistön – vuonna 2021 näin oli vain 29 kunnassa. Naisvaltaisin valtuusto löytyy Hailuodosta, jossa naisia on 73,3 prosenttia. Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoella, jossa vain yksi valtuutettu kymmenestä on nainen (6,7 %).

Sukupuolijakaumaan vaikuttaa olennaisesti kunnan väkiluku ja maantieteellinen sijainti. Pekola-Sjöblomin mukaan suurimmissa kaupungeissa on suhteellisesti eniten naisia, kun taas pienimmissä vähiten.

Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).

Yhdeksässä kunnassa naisten osuus on kuitenkin alle 25 prosenttia valituista valtuutetuista (v. 2021 17 kunnassa).

Vähiten naisvaltuutettuja valittiin Utsjoen kuntaan (6,7 %), ja muita kuntia, joissa naisten osuus jäi alle 25 prosenttia, ovat muun muassa Evijärvi (17,6 %), Perho (17,6 %) ja Luhanka (20,0 %).

Puolueiden vertailussa vihreillä oli suhteellisesti eniten naisehdokkaita (61,4 %) ja heitä myös valittiin valtuustoihin eniten (79,4 %). Perussuomalaisilla oli kaikista vähiten naisehdokkaita (24,5 %) ja heitä myös valittiin vähiten (25,4 %), vaikka puolue olikin kasvattanut naisehdokkaidensa määrää noin kolmen prosentin verran.

Vihreiden lisäksi myös Vasemmistoliitolla ja SDP:llä yli puolet valituista on naisia. Kokoomuksessa naisten osuus näyttää puolestaan kasvaneen vain vähän.

Naisten osuus valituista valtuutetuista olikin noussut kaikissa muissa puolueissa, paitsi Liike Nytissä (31,6 %), jossa naisvaltuutettujen osuus laski 5,1 prosenttiyksikköä.

– Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit, vaan 292 paikalliset vaalit. Jokaisessa kunnassa äänestetään omista asioista, omista ihmisistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten erilaisia valtuustot voivat olla sukupuolijakaumaltaan tai äänestysaktiivisuudeltaan, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)