Turun kaupunki muutti lapsille ja nuorille suunnattua liikuntatukea ottamalla käyttöön harrastekortin eli Boostii-edun. Etu on 160 euroa vuodessa turkulaisilla 7–11-vuotiailla ja 260 euroa vuodessa 12–19-vuotiailla. Aiemmin tuki kanavoitiin urheiluseurojen kautta.

Harrastekortti on ollut käytössä pari kuukautta. Edun käyttäjiä oli 5. maaliskuuta mennessä 6 342. Maksutapahtumia oli 7 788. Tavoitteena on, että käyttäjiä olisi tänä vuonna 10 000–11 000. Etuja on maksettu runsaat 1,12 miljoonaa seuraa.

– Alku on lähtenyt tosi hyvin liikkeelle, arvioi liikuntalautakunnan puheenjohtaja Sini Häkkinen (kok.) Turun Urheilutoimittajien Kerhon tilaisuudessa.

Vähävaraisten lisätuki, 200 euroa, kanavoidaan SOS-Lapsikylän kautta. Kaupunki tukee sitä 50 000 eurolla. Näin tehdään, koska kaupunki ei voi hyödyntää tulorekisteriä.

Etua on käytetty etenkin jalkapallossa ja futsalissa sekä uinnissa ja vesiliikunnassa mutta myös parkourissa. Seuroista kärjessä on Turun Nappulaliiga.

– Parkour on positiivinen yllätys. Se on koko alkukauden keikkunut aika kärjessä, sanoi Häkkinen

Kaikki seurat eivät ole vielä vieneet etua laskutukseensa, joten tilasto on vain suuntaa antava.

Häkkisen alustusta kommentoinut varavaltuutettu Ville Lintunen (sd.), joka on seuraparlamentin puheenjohtaja ja FBC Turun toiminnanjohtaja, oli skeptisempi.

– Onko tullut lapsia lisää? Ei ole tullut mutta on tiettyjä ryhmiä, joihin on tullut. Uimakouluihin, jotka ovat olleet 160 euron arvoisia, on löytänyt jonkin verran maahanmuuttajia.

Lintunen arveli, että etuseteliä käytetään niin, että se kattaa harrastuksen kaikki kulut. Se voisi selittää parkourin suosion.

Turussa on 7–19-vuotiaita lapsia ja nuoria noin 23 000. Kyselyjen perusteella kaupungissa on noin 3 600 sellaista lasta tai nuorta, joka ei harrasta, mutta haluaisi harrastaa eikä syystä tai toisesta siihen pysty.

Oppilaista noin 41 prosentilla on heikko fyysinen toimintakyky.

– Tämä on uudistuksen lähtökohta. Yritetään luoda kannustinta, että lapsi aloittaisi ensimmäisen liikuntaharrastuksensa, sanoi Häkkinen.

Turkulaisissa urheiluseuroissa on 7–19-vuotiaita harrastajia noin 18 140. Heistä turkulaisia on noin 71 prosenttia (noin 12 950). Useampaa lajia heistä harrastaa 15–20 prosenttia.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä turkulaisseuroissa on 3 600 uutta nuorta harrastajaa.

Kaupungin panostus liikuntaan kasvaa tänä vuonna 3,4 miljoonaa viime vuodesta. 2,8 miljoonaa euroa potista kanavoituu harrastekortin kautta perheille.

Seuroista 105 on rekisteröitynyt mukaan järjestelmään. Yksi seura on ilmoittanut, ettei sen kapasiteetti riitä pyörittämään byrokratiaa.

– On ollut muutama rajatapaus, joista on jouduttu arvioimaan onko toiminta liikunnallista vai ei, kertoi Häkkinen.

Lintunen soimasi sitä, että kaupunki korotti samalla liikuntapaikkamaksuja ja arvioi, että se pakottaa nostamaan kausimaksuja. FBC nosti kausimaksua 350 eurosta 400 euroon jo viime syksynä.

Häkkinen myönsi, että kustannukset ovat nousseet ainakin uimaseuroissa.

– Tavoite on hyvä. Lapsia, ennen kaikkea nuoria, olisi hyvä saada liikkumaan, myönsi Lintunen.

Lasse Virtanen