Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet. Työ etenee yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa.

Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Kaikki alueen toimijat ovat tervetulleita mukaan.

Saaristomeren valuma-alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolta sadevedet huuhtoutuvat maan pinnalla tai maaperään imeytyneenä Saaristomereen. Huuhtoutuva vesi kuljettaa mukanaan ravinteita, minkä vuoksi on ensisijaisen tärkeää toteuttaa ravinnekuormitusta ehkäiseviä toimenpiteitä laajasti koko valuma-alueella.

Yleissuunnitelmat on laadittu kartta-aineistojen perusteella, ja niissä kuvataan muun muassa eroosio- tai tulvaherkkiä alueita, ravinnekuormituksen lähteitä ja muita vesistökuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. Yleissuunnitelmien lisäksi kaikilta pilottialueilta on valittu pienemmät osavaluma-alueet, joille tehdään tarkemmat toimenpidesuunnitelmat yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tarkemmissa toimenpidesuunnitelmissa ehdotetaan sopivia paikkoja esimerkiksi kosteikoille, kaksitasouomille, ja muille luonnonmukaisten vesienhallinnan rakenteille. Yleissuunnitelmia pääsee tarkastelemaan pilottialuetta koordinoivien organisaatioiden nettisivuilla sekä Saaristomeri-ohjelman nettisivujen kautta.

Paimionjoen valuma-alueella tarkempaa suunnittelua tehdään Tarvasjoen ja Painionjärven valuma-alueille, Kemiönsaarella Rekuån ja Östanåbäckenin valuma-alueilla ja Aurajoen osalta Aurajoen yläosan (Oripää) ja Paattistenjoen valuma-alueilla. Näillä alueilla kartoitetaan erilaisia keinoja hallita vesien virtausta ja ravinteiden kulkeutumista, ja suunnitteluun liittyvät maastokäynnit sovitaan aina maanomistajien kanssa. Valuma-aluesuunnitelmat toimivat apuvälineinä, ja niissä esitetyt toimenpiteet ovat esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista, joista maanomistajat päättävät itse. Tavoitteena on löytää kestäviä ja maanviljelylle hyödyllisiä keinoja pidättää ravinteita pelloilla ja hallita vesien liikkeitä tehokkaasti.

Maanomistajat tuntevat omat maansa parhaiten, minkä vuoksi pilottialueiden koordinaattorit toivovat maanomistajilta ehdotuksia potentiaalisiksi paikoiksi eri vesienhallintarakenteiden toteutuksille. Yhteyttä voi ottaa myös, mikäli on esimerkiksi toistuvia peltotulvia tai ongelmia peltojen vesitaloudessa, kuivuusongelmia, eroosio-ongelmia pelloilla tai uomissa. Vesienhallinnan toimenpiteiden lisäksi valuma-aluesuunnitelmien avulla voidaan yhdessä viljelijöiden kanssa pohtia, millaisia toimia voisi tehdä paitsi pelloilla myös niiden ulkopuolella vesitalouden ja maan kasvukunnon parantamiseksi. Myös peltolohkojen ulkopuolella tehtävät vesienhallintatoimet, kuten valtaojien ja kosteikkojen kehittäminen, voivat edistää viljelymaan vesitaloutta ja ravinteiden pidättymistä kasvien käyttöön.

Valuma-aluesuunnitelmien avulla pyritään tunnistamaan ja toteuttamaan tehokkaita vesienhallinnan keinoja, mutta paikalliset havainnot ja kokemukset ovat yhtä lailla tärkeitä. Kaikki alueella toimivat viljelijät, metsänomistajat, yritykset sekä vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kutsutaan kertomaan, missä he ovat huomanneet vesien tilaan tai käyttöön liittyviä haasteita.

Osallistua voi vastaamalla kyselyyn, jossa kartoitetaan sekä haasteellisia kohteita että alueita, joissa vesiensuojelutoimia on jo tehty. Näin voidaan löytää paikkoja, joissa tarvitaan toimenpiteitä vesienhallinnan parantamiseksi tai virkistyskäytön edistämiseksi.

Kysely on avoinna 10.2.–30.11.2025, ja siihen voi vastata Saaristomeri-ohjelman verkkosivuilla tai linkistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)