Hallituksen esitysluonnos metsästyslain muutoksista on lähetetty lausuntokierrokselle. Muutosten tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12. maaliskuuta.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi metsästyslain muuttamisesta. Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain.

Ministeriö voisi vahvistaa ja täsmentää asetuksella kunkin lajin suotuisan suojelutason vähimmäismäärän sekä nykyistä tarkemmat karhu-, susi- ja ilveskannan kannanhoitoalueet.

Ministeriö asettaisi jatkossakin suurimmat sallitut saalismäärät kullekin lajille, mutta aiemmasta poiketen ne asetettaisiin kannanhoitoalueittain eli pienemmille alueille kuin nykyisin.

Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.

Esitetyillä muutoksilla tuetaan yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.

Hallituksen esitysluonnos pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa ehdottamiin toimiin.

Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännöksen tarkoituksena on tuoda lakitasolla esille EU:n luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohta ja sen merkitys lupaharkinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen riistakeskuksen tulee soveltaa, kuten tähänkin asti, kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisesti luontodirektiivin ja sen tavoitteiden kanssa.

– Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat. Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo tiedotteessa.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksien valmistelu kansallisesti vuonna 2025 koostuu metsästyslain muutoksista, suden ja karhun kannanhoitosuunnitelmien päivittämisestä sekä lajikohtaisten asetusten antamisesta.

Lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa.

Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8.–31.10.

Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa.

Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marras-joulukuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)