Poliisi avasi tutkinnan ruskolaisen Mirja Paavilaisen katoamisesta

Mirja Paavilainen (toinen vas.) iloisissa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun vanhojentanssitunnelmissa keväällä 1975, eli reilua vuotta ennen katoamistaan. Hän ei ollut tyytyväinen oppimenestykseensä ja kävi lukion toisen luokan uudelleen. Se jäi kesken maaliskuussa 1976 Mirjan kadotessa jäljettömiin. Mirja Paavilainen (toinen vas.) iloisissa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun vanhojentanssitunnelmissa keväällä 1975, eli reilua vuotta ennen katoamistaan. Hän ei ollut tyytyväinen oppimenestykseensä ja kävi lukion toisen luokan uudelleen. Se jäi kesken maaliskuussa 1976 Mirjan kadotessa jäljettömiin. Kuva: Anette Ekmanin arkisto

Poliisi on avannut aktiivisen tutkinnan Mirja Paavilaisen katoamisesta Ruskolla vuonna 1976. Asian vahvistaa Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Jari Riiali, joka toimii tapauksen tutkinnanjohtajana.

– Kyllä näin voi sanoa. Vähän on tehty toimenpiteitä ja henkilökuulusteluja. On tarkoitus kuulla vielä talven aikana lisää. Katsotaan sitten, mikä tilanne on sen jälkeen, Riiali kommentoi.

Turun Suomalaista Yhteiskoulua käynyt 19-vuotias Paavilainen katosi kotoaan Ruskolta sunnuntaina 28. maaliskuuta 1976 lähdettyään kävelylle, ilman lompakkoa. Aamuset kertoi 3. joulukuuta 2024, että Paavilainen oli saanut ennen ulos lähtöään puhelun. Asian kertoi Paavilaisen läheinen ystävä Anette Ekman, joka vieraili Paavilaisen kotona katoamisen jälkeen.

Paavilaisen ja Ekmanin piti tavata Turussa katoamista seuraavana päivänä, mutta Paavilainen ei ollut palannut yöksi kotiin.

Riialin mukaan tutkintanimike on kadonnut henkilö. Pimeän henkirikoksen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois.

– Tällä hetkellä ei ole viitteitä sellaiseen, mutta katsotaan, tuleeko vielä sellaisia.

Aamuset uutisoi vuonna 2024 Paavilaisen katoamisesta 48 vuoden hiljaisuuden jälkeen. Mysteeri oli kadonnut myös poliisin tiedoista, sillä vanhan arkistonmuodostussuunnitelman ehdoilla sai kadonneen henkilön sekalaisilmoituksen hävittää 25 vuoden kuluttua katoamisesta. Vastaava ei ole ollut enää mahdollista vuoden 1995 poliisilain muutoksen jälkeen.

Katoamisilmoituksen ja avatun tutkinnan tiedot siis säilyvät poliisilla niin kauan, kunnes kadonnut löydetään. Jos näin onnekkaasti kävisi, on arkistointivelvoite vielä sen jälkeen kaksi vuotta, mikäli kyse ei ole henkirikoksesta.

Vuosikymmeniä vanhan katoamisen selvittäminen on haastavaa muistikuvien luotettavuuden takia. Osa henkilöistä, joita poliisi haluaisi nyt kuulla, ei ole enää elossa.

– Harmi tietysti, että osa on jo kuollut. Sellaiset henkilöt, joita olisimme halunneet kuulla, muun muassa toinen poliisi, joka toimi alkujaan jutun tutkijana, Riiali toteaa.

Aikanaan Paavilaisen katoamisesta kuultiin lähipiiriä, mutta monet ystävät jätettiin kuulematta. Ekman sai kertomansa mukaan poliisilta vain kysymyksen Mirjan olinpaikasta, mutta taustatietoja ei kerätty.

Paavilaisen kotitalon lähellä asuva rouva kertoi Aamusille epäilevänsä, ettei Paavilaisen luona katoamisen aikaan kylässä olleita henkilöitä myöskään kuultu. Rouva ei tahdo nimeään julkisuuteen, mutta hänen henkilöytensä on toimituksen ja poliisin tiedossa. Kylässä olleet henkilöt ovat jo edesmenneet.

Ilta-Sanomien jutussa vuodelta 1976 kerrottiin, että kyse oli naapureista, mutta rouvan mukaan vieraat asuivat Ruskon kirkonkylällä.

Rouvan mukaan Ruskon Lähteenmäen seutu oli 1970-luvulla yhteisöllisempi kuin nykyään.

Naapurusto piti yhtä, ja Paavilaisen katoaminen järkytti aikanaan – ja järkyttää edelleen – suuresti.

Sen ansiosta tieto Paavilaisen katoamisesta on säilynyt näihin päiviin asti, vaikka poliisi ja media aiheesta muutamien lehti-ilmoitusten jälkeen vaikenivat.

– Näillä tiedoilla en voi pitää henkirikosta mahdollisena, mutta sekin seikka pitää huomioida. Mysteeri se edelleen on, Riiali summaa.

Jos muistat tai tiedät jotain Mirja Paavilaisen katoamiseen liittyen, ota yhteys poliisin vihjesähköpostiin vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai luottamuksella aamuset@aamuset.fi.

Eveliina Portnoj

Teollisuus kasvun veturina

Teollisuuden tilaukset ovat olleet kasvussa. Kuva on Telesten tehtaalta vuodelta 2022.

Talous takkuaa mutta Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tuorein suhdannebarometri lupailee jo hieman parempaa. Barometrin tuloksia Turussa esitellyt johtaja Sami Pakarinen EK:sta arvioi, että kyse ei ole enää siitä, lähteekö kasvu liikkeelle, vaan siitä kuinka vauhdikkaasti mennään eteenpäin.

Etäpäivätoimintaa kolmen hyvinvointialueen yhteistyöllä

Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue tuottavat vammaispalvelujen etäpäivätoimintaa hyvinvointialuerajat ylittävällä yhteistyöllä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN), Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote ovat jatkaneet keväällä aloittamaansa onnistunutta yhteistyökokeilua, jossa vammaispalvelujen avoimeen etäpäivätoimintaan voi osallistua yli hyvinvointialuerajojen.

Petri Rainio Bravidan Turun yksikönjohtajaksi

Petri Rainio.

Bravidan Etelä- ja Varsinais-Suomen alueen Turun yksiköt saivat vahvistuksen, kun Petri Rainio aloitti Turun yksikönjohtajana syyskuussa. Rainiolla on pitkä työhistoria talotekniikan, rakentamisen ja konsultoinnin parissa. Hän on työskennellyt koko uransa erilaisissa urakoinnin, servicen ja suunnittelun tehtävissä, muun muassa asentajana, työnjohtajana, projektipäällikkönä ja yksikönjohtajana.

Nojatikkailla työskenneltiin yli kymmenen vuotta, kunnes työntekijä putosi ja loukkaantui vakavasti – työnantajalle sakot työturvallisuusrikoksesta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 4. marraskuuta antamallaan tuomiolla katsonut työnantajana toimineen elinkeinoharjoittajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen, kun huoltohenkilönä työskennellyt työntekijä kaatui lipunnoston yhteydessä nojatikkailta maahan.

Hyvää Suomesta -merkittyjen elintarvikkeiden kotimaisuus pysynyt korkeana

Hyvää Suomesta -merkityt tuotteet täyttävät tiukat raaka-aineiden kotimaisuuskriteerit, joiden perusteella kotimaisuusaste lasketaan. Lisäksi tuotteet on valmistettu ja pakattu Suomessa.

Hyvää Suomesta -merkittyyn ruokaan käytetään suuri osa suomalaisten ruoantuottajien tuottamista raaka-aineista ja vuosittaiset muutokset tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusasteissa ovat pysyneet vähäisinä. Reilulla kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista raaka-aineiden kotimaisuusaste on sata prosenttia. Lisäksi kolmannes tuotteista on sellaisia, joiden kotimaisuusaste on lähellä sataa. Merkin käyttöön sallitun matalimman kotimaisuusasteen elintarvikkeita on vain muutama prosentti.

Taideakatemian yö esittelee Turun AMK:n opiskelijoiden taidetta ja esityksiä

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian opiskelijat avaavat jälleen ovensa ja sydämensä taiteelle, kun Taideakatemian yö valtaa Linnankadun kampuksen torstaina 6. marraskuuta kello 17–21.

Mielenilmaus Venäjän imperialismia vastaan

Mielenilmaus järjestetään Tapaaminen Turussa 1812 -teoksen luona.

Turussa järjestetään mielenilmaus Venäjän imperialismia vastaan lauantaina 8. marraskuuta kello 13–14 Tapaaminen Turussa 1812 -veistoksen luona (Läntinen rantakatu 1).

Furuholm: Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa

Kansanedustaja Timo Furuholm (vas,) on huolissaan siitä, että hallitus tuo eduskuntaan jälleen kerran esityksen, joka ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa. Tällä kertaa kyse on henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta – toisin sanoen työsuhdeturvan purkamisesta. Eduskunta alkaa käsitellä Orpon hallituksen esitystä, jonka myötä irtisanomiselle ei tarvittaisi enää painavaa syytä.

Naantalin kaupunginhallitus esittää valtuustolle verojen säilyttämistä ennallaan

Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Reetta Tanila-Järvinen (vas.), Toni Forsblom (pj.) ja Kimmo Aho.

Naantalin kaupunginhallitus käsitteli maanantaina talousarvion vuodelle 2026. Hallitus esittää 10. marraskuuta kokoontuvalle valtuustolle, että kunnallisveroprosentti ja kiinteistövero pysyvät ennallaan. Kaupunki varautuu lainataakan kasvuun ja sopeuttamisohjelman tekemiseen.

Bergqvist: Kuntien pitkäaikaistyöttömistä maksamia sakkomaksuja tulisi vähentää

Kansanedustaja, RKP:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist katsoo, että niin sanottuja pitkäaikaistyöttömistä kunnille määrättyjä sakkomaksuja tulisi väliaikaisesti alentaa, jotta rahat voitaisiin sen sijaan käyttää työllisyyspalvelujen kehittämiseen.

Raitiotie kiinnostaa Turussa – suunnitelmiin tutustui lähes 15 000 henkilöä

Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 2 500 henkeä muun muassa pääkirjastossa.

Turun raitiotien alustavat katusuunnitelmat julkaistiin syyskuussa. Suunnitelmia sai kommentoida karttapohjaisessa kyselyssä ja niitä esiteltiin lukuisissa tilaisuuksissa. Kaupunkilaisten antamia palautteita hyödynnetään suunnitelmien viimeistelyssä, mikäli kaupunginvaltuusto päättää, että raitiotie rakennetaan Turkuun. Kyselyssä ja Turun Raitiotieallianssin järjestämissä tilaisuuksissa suunnitelmiin tutustui lähes 15 000 henkilöä.

Timo Ketonen juhlapuhuja Turun Svenska dagen -juhlassa

Ruotsalaisuuden päivää vietetään perinteisesti 6. marraskuuta kello 18. Myös Turussa päivää juhlistetaan näyttävästi Åbo Svenska Teaterissa järjestettävällä juhlalla. Tämän vuoden juhlapuhujana on yrittäjä ja hallitusammattilainen Timo Ketonen , TS-yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja A´Pelago Experience Ab:n toinen perustaja.

Turku Rock Academy coveroi Lordia

Eliina Rantakallio tähdittää kauhuteemaista musiikkivideota.

Turku Rock Academyn tuoreimman yhteistyön tuloksena syntyi Lordi-cover ja musiikkivideo Believe Me . Turkulaisen bändivalmennuksen käsittelyssä hirviörockin jättiläinen Lordi kohtaa nuoren muusikkosukupolven.

Åbo Akademin rehtorin virkaan 11 hakijaa

Åbo Akademi on käynnistänyt uuden rehtorin valintaprosessin. Hakuaika päättyi 2. marraskuuta. Määräaikaan mennessä 11 henkilöä oli jättänyt hakemuksensa. Uuden rehtorin toimikausi on 1.8.2026−31.7.2030.

Hannu Salmen Frans Leijon kamppailee tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi on Frans Leijonin veljen pojanpoika.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailee tänä vuonna seuraavat kuusi teosta: Mia Jussinniemen Ella Tobin – Amfetamiinikauppias (Johnny Kniga), Sami Karjalaisen Muodonvaihdoksia ihmettelemässä (Tammi), Rami Mäkisen ja Matti Rämön Oikeusmurha. Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen (Otava), Jenni Räinän Veden ajat. Matka läpi muuttuneen maiseman (Like), Hannu Salmen Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Otava) sekä Paavo Teittisen Pitkä vuoro. Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus).

Ajopiirturirikkomusten määrä lisääntyi kolmanneksella

Poliisi valvoi tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa viime viikon maanantaista perjantaihin 27.–31. lokakuuta. Valvontaa tehtiin yhteistyössä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa (PTR-yhteistyö).

Maisemat kuvastavat tunnetiloja

Marianne Saarenvirran näyttely Omakuvan kerrontaa on esillä Space 81 -tilassa (Stålarminkatu 15) 4.– 15. marraskuuta.

Potilaaseen kohdistuvia pakkotoimia pyritään vähentämään mielenterveyshoidossa osaamista kehittämällä

Uusi pohjoismainen verkosto kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoaville korkeakouluille yhteisen opintojakson, jonka ytimessä on potilaaseen kohdistuvien pakkotoimien ennaltaehkäisy mielenterveyshoidossa.

Urheilu

Roope Koskela ui nuorten Suomen ennätyksiä Porissa

Roope Koskela.

Roope Koskela ui nuorten Suomen ennätyksen perhosuinnissa Porin Grand Prix -kilpailuissa. Koskela paransi ennätystään vakuuttavasti sekä 50 metrin että 100 metrin perhosuinnissa, tehden samalla kaksi uutta nuorten Suomen ennätystä.

Ommi Mingsupphakun kamppaili kaksi maailmanmestaruutta ensiyrittämällä

Ommi Mingsupphakunin kamppailu-urheilu-ura on ollut nousujohteinen. Ensimmäinen mitali oli vuoden 2019 thainyrkkeilyn SM-pronssi. Sittemmin voittoja on kertynyt runsaasti.

Turku Muay Thaita edustavalle Ommi Mingsupphakunille kuluva vuosi on ollut erityinen. Menestystä kamppailulajeista on tullut aiemminkin, mutta tämän vuoden saldo on kaksi maailmanmestaruutta. Kesäkuussa Mingsupphakun voitti WKU-liiton thainyrkkeilyn MM-tittelin. Lokakuun lopussa hän voitti saman liiton K1 potkunyrkkeilyn maailmanmestaruusottelussa saksalaisen Michaela Michlin Münchenissä.

Albin Granlund jatkaa Interin takalinjoilla

Albin Granlund.

Inter on tehnyt jatkosopimuksen toista kauttaan sinimustissa pelaavan Albin Granlundin kanssa. Paraisilta kotoisin olevan puolustajan jatkosopimus kattaa kauden 2026.

TPS:n ja Roni Seväsen pelaajasopimus purettu

Roni Sevänen.

Turun Palloseura ja puolustaja Roni Sevänen ovat purkaneet sopimuksensa yhteisymmärryksessä.

Ice Cagen suosio näkyy myös kiinnostuksena Hamaraa kohtaan

Ahkeraan tänä vuonna otellut Olli Santalahti ottelee jälleen kotiyleisön edessä.

Turun syksyssä on ollut kamppailu-urheilun ystäville poikkeuksellisen paljon nähtävää. Ice Cage täytti Turkuhallin syyskuussa ja Turku Fight veti hyvin väkeä lokakuun alussa Kupittaan palloiluhalliin. Marraskuussa on Hamaran vuoro, kun Hamara 8 järjestetään Kupittaan palloiluhallissa 8. marraskuuta.

Otteluanalyysi: Inter ylsi vajaalla miehistöllä vain tasapeliin

Eetu Huuhtanen piti Interiä pystyssä toisella puoliajalla.

Inter joutui taistelemaan yli 70 minuuttia yhden miehen alivoimalla Seinäjoen Jalkapallokerhoa vastaan Veikkausliigan kamppailussa Kupittaalla, sillä Jean Botué lensi suihkuun jo 17 peliminuutilla. Inter oli ulosajohetkellä johdossa mutta SJK tasoitti. Inter meni vielä vajaanakin johtoon ensimmäisen puoliajan lopussa mutta paine yltyi toisella jaksolla ja SJK tasoitti lopussa loppuluvuiksi 2-2.