Kosteikot ovat erityisiä elinympäristöjä, joiden hyödyt ovat niin mittavat ja moninaiset, että niiden perustamista ja hoitoa tuetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella. Salon Perniössä sijaitsevalla Kosken kartanolla kosteikosta on ollut hyötyä sekä ympäristölle että maataloudelle.

Suomella on tavoitteena rahoittaa 428 kosteikkoinvestointia EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla vuosina 2023–27. Kosteikkorahoitusta on saatavilla yhteensä 16 miljoonaa euroa, mutta hakemuksia ei ole tullut toivotulla tavalla. Vuosina 2023 ja 2024 Suomessa on rahoitettu 74 kosteikkoinvestointia. Varsinais-Suomeen hakemuksia on saatu vain kuusi ja niistä kolme on saanut myönteisen rahoituspäätöksen.

Ei-tuotannollisten kosteikkoinvestointien tukea voi hyödyntää kosteikkoihin, joilla tavoitellaan vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuuden edistämistä tai ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä kosteikkoja perustetaan pääsääntöisesti vettämällä turvemaita, jolloin syntyy uusia hiilinieluja. Tällaisia alueita ei Varsinais-Suomessa juurikaan ole, mutta vesiensuojelu- ja monimuotoisuuskosteikkojen perustamiselle olisi hyvät edellytykset.

Vesiensuojelukosteikot toimivat suodattimina vesistöjen ja maatalousmaan tai metsän välillä. Kun vesi valuu pelloilta tai metsistä ensin kosteikkoon, osa vesistöjä rehevöittävistä ravinteista ja kiintoaineksesta jää sinne. Kosteikot pidättävät hyvin esimerkiksi fosforia, joka edistää muun muassa levien kasvua.

Monimuotoisuuskosteikoilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä. Erilaiset kosteikot tarjoavat hyviä elinympäristöjä erilaisille kasvi- ja eläinlajeille, esimerkiksi sudenkorennoille, sammakoille, sisiliskoille, linnuille ja lepakoille.

Kosteikot voivat auttaa myös varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin: Kuivina kausina kosteikoista saa kasteluvettä pelloille ja puutarhaan sekä juomavettä laiduntaville eläimille. Rankkasateiden aikana ne taas varastoivat vettä, jolloin vesi ei tulvi pelloille. Lisäksi kosteikoilla on usein maisema- ja virkistyskäyttöarvoja.

Yli puolen hehtaarin kokoisen kosteikon perustamiseen voi saada tukea korkeintaan 12 000 euroa hehtaarilta. Jos kosteikko on 0,3–0,5 hehtaarin kokoinen, tuki on korkeintaan 4 100 euroa koko kosteikolle. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tukihaussa neuvoo maaseutuyksikön tarkastaja Henriikka Kajula, jota maakunnan pieni hakemusmäärä kummastuttaa. Yleisesti hän pitää kosteikkotukea varsin houkuttelevana, mutta perustamiskustannukset voivat toki vaihdella paljonkin alueittain ja tällä hetkellä rakentamisen kustannukset ovat korkealla.

– Kosteikoista saa myös vuosittain pinta-alan perusteista ympäristötukea, kun viljelijä tekee ELY-keskuksen kanssa ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus kosteikon hoidosta on ei-tuotannollisen investointituen ehtona, Kajula kertoo tiedotteessa.

Ei-tuotannollisten investointien suunnitteluun ja kosteikonhoitosopimusten hoitosuunnitelmien teettämiseen voi saada Neuvo-korvausta.

Salon Perniössä, Kiskonjoen rannoilla sijaitsevan Kosken kartanon mailla on laidunnettu ainakin 350 vuotta. Aikoinaan alueella on ollut paljon luonnontilaisia kosteikkoja, mutta ojitusinnostuksen myötä ne menetettiin. Nykyisin tilaa viljelee Fredrik von Limburg Stirum, joka innostui kosteikosta jo opiskeluaikanaan.

– Minulla on aina ollut erityinen kiinnostus erilaisia elinympäristöjä kohtaan. Tein graduni Suomen lintukosteikkojen historiasta ja nykytilasta 2000-luvun alussa. Sen jälkeen vedin kosteikkoprojektia Suomen metsästäjäliitossa ja vuonna 2005 perustin tänne ensimmäisen kosteikon, hän kertoo.

Nyt kosteikkoja on jo 15. Pienin on alle hehtaarin kokoinen ja suurin on yhdessä naapureiden kanssa ennallistettu jopa 20 hehtaarin kokoinen Vähäjärven kosteikko. Osa kosteikoista on ketjutettu niin, että vesi siirtyy kosteikosta toiseen, jolloin sen viipymä alueella lisääntyy entisestään. Tilan toiseksi suurin kosteikko, Saarenjärven rantakosteikko, on vesilinnuille otollinen SOTKA-kosteikko, joka on myös suojeltua Natura-aluetta.

– Kosteikon ei kuitenkaan tarvitse olla valtavan kokoinen ollakseen hyödyllinen. Ja eri lajit hyötyvät erilaisista kosteikoista, von Limburg Stirum muistuttaa.

Tilalla on myös kausikosteikkoja. Niistä päästetään vesi pois kesällä, jolloin lehmät pääsevät alueelle laiduntamaan.

Kosteikkojen kanssa maltti on valttia. Perustamiseen saattaa kulua kokonainen vuosi.

– Ensin tehdään suunnitelmat ja vasta sitten voi jättää tukihakemuksen. Tukipäätökseen menee oma aikansa ja sitten pitää odottaa sopivaa keliä kaivamiseen. Kun kaivuutyöt on tehty, pitää vielä odottaa kasvillisuutta ennen kuin kosteikkoon päästetään vesi, von Limburg Stirum avaa prosessia.

Kun kosteikko on valmis, luonnon monimuotoisuus alkaa lisääntyä pikkuhiljaa. Samoin vesistövaikutukset ovat usein nähtävillä vasta jonkin ajan kuluttua.

Kosteikot vaativat jonkin verran hoitotoimenpiteitä. Kosken kartanolla suurin osa kosteikoista hoidetaan laiduntamalla, mutta metsäisissä kosteikoissa tehdään myös raivauksia. Lintujen pesintärauhan kosteikoilla voi turvata esimerkiksi pienpetojen metsästyksellä.

Vastaavasti kosteikoista on taloudellista hyötyä pitkäksi aikaa.

– Suurin taloudellinen hyöty tulee siitä, että laiduntavat eläimet saavat kosteikoista juomavettä, jolloin vettä ei tarvitse kuljettaa.

Kosteikot tarjoavat myös hienoja luontoelämyksiä. Esimerkiksi lintubongareita kulkee Kosken kartanon alueella säännöllisesti. Alueella on nähty harvinaisia petolintuja ja vesilintuja kuten heinätavi ja mustakurkku-uikku. Helsingin yliopisto on käynyt tilalla tekemässä lintulaskentaa, jonka tulokset osoittavat hyvin kosteikkojen monimuotoisuushyötyjä.

Kosken kartanolla on 1 700 hehtaaria metsää ja 250 hehtaaria peltoa, jota käytetään sekä laidunmaana että viljelyyn. Vuonna 2014 WWF valitsi Kosken kartanon Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi.

Yleishyödyllisiin kohteisiin perustettaviin kosteikkoihin voi saada EU:n maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmistä. Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit voivat liittyä ilmastonmuutokseen hillintään, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tai luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)