Valtioneuvosto päätti maatalouden perustulotuen, uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden EU-tulotuen ja ekojärjestelmätuen tukitasot ja -ehdot vuodelle 2025.

Valtioneuvosto vahvisti yksikkötukitasot EU:n kokonaan rahoittamille tuotannosta irrotetuille maatalouden suorille pinta-alaperusteisille tuille hakuvuodelle 2025. EU-asetuksessa on annettu enimmäismäärä, joka suoriin tukiin voidaan vuosittain yhteensä käyttää. Suoriin tukiin luetaan myös tuotantoon sidotut tuet. Niiden tukitasoista on annettu oma asetuksensa. Tukitasoja tullaan tarkistamaan hakutietojen ja valvonnan tulosten perusteella ennen pinta-alaperusteisten tukien ensimmäisen erän maksamista loppuvuodesta 2025 ja ennen toisen erän maksamista vuoden 2026 touko-kesäkuussa.

Perustulotukeen käytetään enintään 295,98 miljoonaa euroa. AB-tukialueella tukitasoksi säädettiin 137,35 euroa hehtaarilta. C-tukialueella tukitasoksi säädettiin 117,55 euroa hehtaarilta. CAP-suunnitelman mukaisesti vuonna 2025 AB-tukialueella perustulotuen vähimmäismäärä on 116,40 euroa hehtaarilta ja enimmäismäärä 164 euroa hehtaarilta. Vuonna 2025 C-tukialueella perustulotuen vähimmäismäärä on 99,80 euroa hehtaarilta ja enimmäismäärä 140,60 euroa hehtaarilta. Lopulliset tukitasot, jotka säädetään vuoden 2026 touko-kesäkuussa ennen tukien loppuerien maksua, asettuvat näiden rajojen sisälle. Näistä rajoista voisi poiketa vain esimerkiksi silloin, jos Suomelle säädetty suorien tukien enimmäismäärä uhkaisi ylittyä.

Uudelleenjakotulotukeen käytetään enintään 26,2 miljoonaa euroa. Uudelleenjakotulotuen tukitasoksi säädettiin 19,75 euroa hehtaarilta koko maassa. Tätä tukimuotoa voivat saada kaikki aktiiviviljelijät, jotka ovat oikeutettuja perustulotukeen. Tukea maksetaan tilakohtaisesti enintään 50 hehtaarille.

Nuorten viljelijöiden EU-tulotukeen käytetään enintään 13,1 miljoonaa euroa. Tukitasoksi säädettiin 95,4 euroa hehtaarilta. Tukea voi saada tilakohtaisesti enintään 150 hehtaarille.

Ekojärjestelmässä on valittavissa yhdestä neljään toimenpidettä, joihin käytetään yhteensä enintään 86 miljoonaa euroa. Tukitasoiksi säädettiin nyt talviaikaisessa kasvipeitteessä 40 euroa, luonnonhoitonurmissa 65 euroa, viherlannoitusnurmissa 80 euroa ja monimuotoisuuskasveissa 270 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden EU-tulotuen ammattitaitovaatimusta lievennetään vuoden 2025 alusta. Koulutuksena riittää toisen asteen tutkinto, jota ei ole rajattu luonnonvara-alan tutkinnoksi, tai tietty määrä opintoja, jotka sisältävät talousopintoja. Opintojen lisäksi ei edellytetä käytännön kokemusta luonnonvara-alalta. Jos nuorten viljelijöiden tulotukea hakee kahden tai useamman nuoren yhteisö tai ryhmä, jäsen voi täyttää ammattitaitovaatimuksen myös vähintään kolmen vuoden luonnonvara-alan työkokemuksella.

Muutoksella vastataan pyrkimykseen saada lisää nuoria maatalousalalle. Aiempi tiukempi vaatimus oli vaikeasti perusteltavissa, kun maataloutta harjoitettiin useamman henkilön ryhmänä. Ammattitaitovaatimus ei koske tuensaajia, joiden tulotuen saamisen viiden vuoden aikajakso on alkanut ennen vuotta 2023. Vuosina 2023 ja 2024 ensimmäistä kertaa nuorten viljelijöiden tukea hakeneiden osalta aiempi vaativampi koulutusvaatimus luonnollisesti kattaa myös vaatimukset vuonna 2025.

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit -toimenpiteessä monimuotoisuuskasvusto on vuodesta 2025 alkaen mahdollista perustaa myös saarekkeina tai kaistoina maisemapiirteeksi. Monimuotoisuuskasvien alalla sallitaan jatkossa kasvinsuojeluaineiden käyttö pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa. Tällä pyritään ehkäisemään esimerkiksi vieraskasvilajien leviämistä.

Ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteen sitoumuksessa pysyvien nurmien säilyttämisvaatimus koskee jatkossa vain toimenpiteeseen ilmoitettuja pysyvän nurmen lohkoja. Viljelijä valitsee itse, mitkä pysyvän nurmen lohkot hän ilmoittaa ekojärjestelmätukeen mukaan. Tilalla voi olla myös toimenpiteen ulkopuolisia pysyviä nurmia, joita ekojärjestelmän tukiehdot kuten esimerkiksi säilyttämisvaatimus eivät enää koske.

Ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmia koskevassa toimenpiteessä edellytetään jatkossa, että kasvuston on oltava pääasiassa heinä- ja muita nurmirehukasveja. Valvonnoissa on todettu, että erityisesti vanhoissa nurmissa voi olla liian heikkolaatuisia kasvustoja.

Herne ja härkäpapu lisätään ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvien pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien kasvilistaan sekä monimuotoisuuskasvien peltolintukasvien kasvilistaan. Tällä muutoksella edistetään kokonaan kotimaisten monimuotoisuussiemenseosten tuotantoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)