Antti Hämäläisen väitöskirja tarkastelee vapaa-ajan teknologian käytön aiheuttamaa stressiä sekä siihen liittyviä hallintakeinoja keskittyen älypuhelimiin, sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin peleihin. Tutkimuksen mukaan teknostressin hallinta vaatii käyttäjältä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja, esimerkiksi teknologiavapaita hetkiä ja keskustelua läheisten kanssa.

KTM Antti Hämäläinen tutki väitöskirjassaan teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä, eli niin sanottua teknostressiä, ja erilaisia teknostressin hallintakeinoja.

Tutkimus keskittyi erityisesti älypuhelinten, sosiaalisen median ja digitaalisten pelien vapaa-ajan käyttöön.

– Tutkimuksessa korostui vapaa-ajalla tapahtuvan teknologian käytön kaksijakoisuus. Esimerkiksi sosiaalisen median selailulla tavoitellaan usein rentoutumista, mutta se voikin yllättäen aiheuttaa käyttäjilleen uupumusta tai ahdistusta, Hämäläinen kertoo tiedotteessa.

Hämäläisen mukaan teknostressin välttäminen tällaisissa tilanteissa vaatii käyttäjiltä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja.

– Teknologian käyttöä tulisi vähentää ennakoiden niissä tilanteissa, joissa muut aktiviteetit ovat tärkeämpiä. Teknologian käyttö näissä tilanteissa voi lisätä prokrastinaatiota, eli vitkuttelua ja lopulta esimerkiksi ulkoilemaan tai kuntoilemaan ei tule lähdettyä. Käyttäjän stressiä lisää, kun tärkeät asiat siirtyvät teknologian käytön takia, Hämäläinen kuvailee.

Ennakoinnin lisäksi Hämäläinen kannustaa myös reaktiivisesti tunnistamaan tilanteita, joissa teknologian käyttö häiritsee omaa keskittymistä.

Teknostressiä on ilmiönä perinteisesti tarkasteltu stressinaiheuttajien ja niiden seurausten kautta. Hämäläisen väitöskirja laajentaa ilmiön ymmärtämistä korostamalla kognitiivisten, käyttäytymiseen liittyvien ja sosiaalisten ulottuvuuksien merkitystä.

Tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että älypuhelimen ja sosiaalisen median aiheuttama teknostressi voi oireilla heikentyneenä tylsyydensietokykynä.

– Nykyään moni saattaa tuntea olonsa ikävystyneeksi välittömästi, jos aivot ei saa jotain virikkeitä. Tällöin kynnys puhelimen ottamiseen käteen laskee, eikä mieli välttämättä saa tarvitsemiaan lepohetkiä, Hämäläinen kertoo.

Liikaa itseltään vaativien digitaalisten pelien pelaaminen voi puolestaan saada jopa viihdyttävän vapaa-ajan aktiviteetin tuntumaan työltä.

– Nämä asiat havainnollistavat tarvetta löytää tasapaino teknologian käytön ja muiden elämän osa-alueiden välillä. On tärkeää kysyä itseltään miksi käytän teknologiaa ja vastaako sen käyttö tarpeitamme”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen kertoo, että jos teknologian käyttö tuntuu turhalta tai siltä, ettei jokin toiminta ole tarpeeksi palkitsevaa, se voi korostaa koettua stressin tunnetta entisestään.

Teknostressistä kärsiville Hämäläinen suosittelee avointa keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median käytöstä, sillä keskusteleminen voi toimia sysäyksenä tarpeellisten muutosten tekemiselle omassa teknologian käytössä.

– Tutkimuksen mukaan yhteistyö läheisten kanssa, kuten esimerkiksi sopimukset teknologiavapaista hetkistä voivat helpottaa muutosten tekemistä ja vähentää stressin määrää, Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen kuitenkin huomauttaa, ettei teknostressin hallinta voi jäädä yksinomaan käyttäjien vastuulle, vaan myös teknologiayhtiöiden tulisi tarjota käyttäjille työkaluja hallita teknologiaa paremmin esimerkiksi mahdollistamalla sisällön näkyvyyden säätelyä.

– Teknologian käytön ei tulisi maksaa meille hyvinvointiamme, Hämäläinen toteaa.

Hämäläisen väitöskirjan Browse, play, stress, repeat: Extending the view of technostress and coping in smartphone use, social media interactions, and digital gaming tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 10. tammikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)