Ruotsin kielen opetuksen tarpeellisuutta peruskoulussa on haastettu tälläkin vuosituhannella. Joidenkin mielestä ruotsin kielen merkitys maailmanlaajuisesti on vähäinen. Ruotsin kielen aseman parantamiseksi perusopetuksessa tehdään kuitenkin kekseliäitä ratkaisuja. Vasaramäen koulun ruotsin kielen lehtori Marja Arola korostaa, että vaikka ruotsin kielen asema perusopetuksessa on heikentynyt esimerkiksi vuoden 2016 opetussuunnitelmassa, hän uskoo muutoksen olevan parempaan päin.

Vuoden 2016 opetussuunnitelmassa yläkoulun kaksi viikkotuntia siirrettiin alakoulun puolelle, mikä Arolan mukaan ei ollut onnistunut ratkaisu. Ruotsin tuntimäärä yläkoulussa jäi liian vähäiseksi.

Arola muistuttaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa on herätty ruotsinkielentaitajien tarpeeseen, ja hän näkee, että nyt ollaan kokonaisuudessa menossa parempaan suuntaan, sillä yläkouluun on jälleen lisätty yksi viikkotunti B-ruotsin opiskelijoille.

Miksi oppilaat vieroksuvat ruotsin kieltä? Arola toteaa yli 20 vuoden opettajakokemuksellaan, että joidenkin oppilaiden mielestä ruotsi tuntuu tarpeettomalta, koska he kokevat englannin riittävän.

– Englannilla pärjää heidän mielestään vallan mainiosti, eivätkä he koe tarvitsevansa muita kieliä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska jatko-opinnoissa he törmäävät pian siihen, että tarvitsevat ruotsia. Lisäksi monissa työpaikoissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa, ja ruotsin osaamisen ansiosta voi myös päästä parempipalkkaisiin töihin. Aika ajoin oppilaat perustelevat tekoälyn käytöllä sitä, että he eivät tarvitse ruotsin kieltä.

Arolan mukaan ruotsin kielen opiskelua voisi tehdä houkuttelevammaksi lisäämällä tietoisuutta kielitaidon tarpeellisuudesta.

– Jatko-opinnoissa tarvitaan ruotsia, ja he voivat erottautua työnhakutilanteessa, jos hallitsevat myös ruotsin kielen, eivätkä ainoastaan englantia.

Arola käyttää ruotsinkielisen kulttuurin opettamista keinona tehdä kieli oppilaille houkuttelevammaksi. Hän on vetänyt koulussaan yli kymmenen vuoden ajan ruotsin kielen kerhoa, jossa oppilaat osallistuvat erilaisiin ruotsinkielisiin aktiviteetteihin. He käyvät Åbo Svenska Teaternissa katsomassa ruotsinkielisiä näytelmiä ja järjestävät ”kocka på svenska” -iltapäiviä, joissa valmistetaan pohjoismaista ruokaa ruotsiksi. Opintomatkat Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Uppsalaan ovat myös tehneet ruotsinkielisen kulttuurin tutuksi ja kiinnostavaksi oppilaille.

Ansiokkaasta työstään ruotsin kielen hyväksi Marja Arola on palkittu OKKA–Svenska kulturfonden -palkinnolla, joka on arvoltaan tuhat euroa ja myönnetty ansiokkaasta ruotsin kielen opetuksesta sekä monipuolisesta ruotsinkielisen kulttuurin edistämisestä. Palkinnon myönsi Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiö.

Tunnustuspalkinnon myötä Arola toivoo voivansa lisätä tietoisuutta ruotsin kielen tärkeydestä. Hän pyrkii työssään sen myötä korostamaan elämän yllätyksellisyyttä oppilailleen.

Tulevaisuuden työllistymisen kannalta on tärkeää, mitä kieliä osaa, kuten Arola muistuttaa oppilaitaan: ”He eivät ikinä voi tietää, mihin päätyvät.”

– Minulle tuli kerran entinen oppilas vastaan ja hän kertoi saaneensa työpaikan Norjasta. Hän sanoi, ettei olisi ikinä uskonut tarvitsevansa ruotsia elämässään, mutta nyt hän tarvitsee sitä, kun lähtee Norjaan.

Kurt Hedborg