Suomen Partiolaisten XVIII jäsenkokouksessa Tampereella 16. marraskuuta valittiin uusi järjestön puheenjohtajisto kaksivuotiskaudelle vuosiksi 2025–26. Kokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Eero Kivistön ja varapuheenjohtajiksi Jenna Kankaanpään ja Niko Tammisen. Kivistö on positiivinen kasvatustieteilijä Loimaalta Mellilän Menninkäisistä, Lounais-Suomen Partiopiiristä. Kankaanpää on pitkänlinjan partiolainen Hämeenlinnasta Jaarlin Pojista, Hämeen Partiopiiristä. Tamminen on tuleva journalisti Helsingistä Haagan Eräveikoista, Pääkaupunkiseudun Partiolaisista.

Jäsenkokous valitsi partioneuvoston puheenjohtajaksi Pauli Palon Kirkkonummen Metsänkävijöistä, Uudenmaan Partiopiiristä.

Partion tämän vuosikymmenen suurimmat hankkeet Paju-partion järjestelmäuudistus ja ohjelmauudistus konkretisoituvat seuraavan kahden vuoden aikana. Ohjelmauudistuksella tavoitellaan sitä, että partiotoiminta on laadukasta ja houkuttelevaa myös tulevina vuosikymmeninä. Erityisen huomion saavat vanhemmat ikäkaudet, laajentaessa partion kohderyhmää 22-vuotiaista 25-vuotiaisiin. Jotta tavoitetaan paremmin 15–25-vuotiaita, kokeillaan rohkeasti uusia toimintamuotoja, esimerkiksi korkeakoulupartiota.

– Otamme jatkossakin uusia askeleita yhteistyössä! Koska yhteistyötä ei pysty tekemään yksipuolisesti, kutsun piirijohtajat kanssani kehittämään ja johtamaan tätä partioliikettä, haastaa Suomen Partiolaisten uusi puheenjohtaja Eero Kivistö piirejä.

Suomalainen partio tarvitsee lapsia ja nuoria ollakseen myös jatkossa nuorten liike.

– Etsitään keinot siihen, että aikuiset vapaaehtoiset haluavat ja pystyvät antamaan aikaansa partiotoiminnan mahdollistamiseksi. Toimintamme pitää näkyä partiokolojen ulkopuolella siellä, missä lapset ja nuoret ovat, sanoo Kankaanpää.

– Laitetaan liike liikkeelle. Tällä tarkoitamme sitä, että meidän pitää onnistua paremmin yhteisessä tekemisessä, jatkaa Tamminen.

Uuden puheenjohtajiston tavoitteena on varoa liian pitkää suunnittelua, kääriä hihat ja lähteä aidosti tekemään.

– Tämän ajan haasteet ovat liian suuria, että meillä olisi varaa olla omissa poteroissa, kiteyttää Kivistö.

– Kun konteksti muuttuu, on konseptinkin muututtava. Vanhan ajan keinoilla ei pärjätä uuden ajan haasteissa. Kokeillaan notkeasti ja nopeammin pilotoiden.

Tulevan kaksivuotiskauden aikana partioneuvoston käsiteltävänä on kolme isoa kokonaisuutta (ohjelmauudistus, järjestelmäuudistus ja strategian päivitys), jotka osaltaan vaikuttavat partion vetovoimaan ja siten mahdollisuuksiin kasvaa.

Palolla on Uudenmaan piirinjohtajuuden myötä kokemusta jo kertynyt partioneuvostosta, jonka varsinainen jäsen hän on ollut kaksi vuotta.

– Kun partioneuvokset saavat parhaat mahdolliset eväät ja tiedot viisaiden päätöksien tekemiseksi, on suomalaisella partioliikkeellä parhaat mahdolliset eväät tarjota houkuttelevaa ja vetovoimaista partiotoimintaa, kiteyttää Palo.

– Kaikki edellä mainitut kolme uudistusta vaativat vahvaa ja laajaa osallistamista, jossa niin lippukuntien, partiopiirien, kuin myös keskusjärjestön eri elinten, on oltava yhdessä mukana. Tämä on iso toki iso haaste, jota olisi ilo olla mahdollistamassa.

Jäsenkokous on Suomen Partiolaisten ylin päättävä elin, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Kokouksessa päätetään järjestön tulevaisuuden suuntaviivoista ja valitaan järjestön puheenjohtajisto kaksivuotiskaudelle vuosiksi 2025–26.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)