Turun kaupungin liikennesuunnittelijat laativat parhaillaan ehdotuksia, joilla aiotaan suitsia keskustan läpiajoliikennettä. Syynä on se, ettei katu- ja tieliikenteen päästöjä ole saatu kuriin eikä kulkumuotojakauma ole muuttunut toivottuun suuntaan.

– Liikenne on kaikkein isoin haaste niin kuin kaikissa muissakin kaupungeissa, luonnehti apulaispormestari Elina Rantanen (vihr.) infossa, jossa liikennesuunnitelmia esiteltiin elinkeinoelämän edustajille.

– Liikenteen päästöjä on saatu alas mutta se on pääosin johtunut siitä, että teknologia on kehittynyt.

Turku haluaa olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029. Asukasluku on kuitenkin kasvussa, samoin liikennemäärät. Verkkokauppa lisää pakettien kuljetusta. Ravintola-annoksia viedään entistä enemmän koteihin.

Turun sisäisistä matkoista tehtiin 42 prosenttia henkilöautolla vuonna 2021. Jalankulun osuus oli 35 prosenttia, pyöräliikenteen 11 prosenttia ja joukkoliikenteen. Jalankulun, pyörien ja joukkoliikenteen osuus matkoista oli 55 prosenttia. Osuus halutaan nostaa 66 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Trendi on kuitenkin ollut pikemminkin laskeva.

– Turku on TEN-T-asetuksessa määritelty kaupunkisolmukohta. Kaikkien kaupunkisolmukohtien tulee toteuttaa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma vuoden 2027 loppuun mennessä, jos asukkaista on 100 000, kertoi kehittämisasiantuntija Juha Pulmuranta.

Katu- ja tieliikenteen päästöt halutaan puolittaa vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Tieliikenteen suhteellinen osuus kasvihuonepäästöistä on kuitenkin noussut.

Turun keskustan läpi tehdään päivittäin yli 90 000 matkaa, joista 96 prosenttia tehdään autolla. Se tarkoittaa 45 000 kaupungin läpi ajavaa ajoneuvoa vuorokaudessa. Läpiajoliikenne kulkee Aurajoen yli Koulukatua, Puistokatu ja Aninkaistenkatua pitkin.

– Pahimmillaan läpiajoliikenteen osuus voi olla jopa lähes puolet vuorokauden liikenteestä, arvioi liikenneinsinööri Jaana Mäkinen.

Uudenmaankadulla 43 prosenttia autoista kulkee kaupungin läpi.

– Aninkaisten sillalla on suurin liikennemäärä.

Autoista 27 prosenttia tulee yli viiden kilometrin päästä.

Yksityisautoilua halutaan vähentää, joukkoliikennettä lisätä ja parantaa pyöräilyn edellytyksiä rakentamalla pyöräteitä.

– Lähtöoletus on se, että emme lähde purkamaan taloja tai kortteleita, totesi Mäkinen.

Keinoja voisivat olla esimerkiksi tienkäyttömaksut, ruuhkamaksut, nopeusrajoitukset, ympäristövyöhykkeet ja kaupungin läpiajon rajoittaminen.

Rajoituksia suunnitellaan alueelle, jota rajaavat Ratapihankatu, Puistokatu, Martinkatu, Itäinen Pitkäkatu ja Helsinginkatu. Toimenpiteitä vasta suunnitellaan. Ensimmäisiä ehdotuksia on luvassa ensi vuoden alussa. Ne vaativat poliittisen hyväksynnän.

Autoilun rajoittaminen herättää epäilyjä etenkin yrittäjissä.

– Ei tässä ole kauheasti mietitty yrityksiä tai palveluja. Suuri joukko ihmisiä hoitaa asioita edelleen autolla, muistutti Kansallinen Kirjakauppa Oy:n toimitusjohtaja Paula Palmroth infotilaisuudessa.

Lasse Virtanen