Kansainvälisyys on jo enemmistöllä suomalaisista työpaikoista arkipäivää, vaikka lisävauhtia kansainväliseen rekrytointiin ei viime vuosina ole tullut. Kauppakamarien osaajakyselyn mukaan 37 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut kansainvälisiä työntekijöitä viimeisen viiden vuoden aikana ja 54 prosentissa vastanneista yrityksistä on tällä hetkellä vähintään yksi työntekijä taustaltaan ulkomaalainen. Niiden yritysten kokemukset, jotka ovat kansainvälisiä rekrytointeja tehneet, ovat erittäin myönteisiä.

Kauppakamarikyselystä selviää, että 37 prosenttia suomalaisyrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Määrä on jopa hieman laskenut vuoden takaisesta, mihin osaltaan vaikuttanee heikko suhdannetilanne ja rekrytointien väheneminen yleensäkin.

Niillä yrityksillä, jotka ovat rekrytoineet kansainvälistä työvoimaa, on kyselyn mukaan pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia. Erittäin myönteisiä tai myönteisiä kokemuksia on 73 prosentilla. Vain viisi prosenttia kuvaili kokemusta kielteisenä.

– Tässä on tapahtunut selvä muutos edelliseen vuoteen, jolloin positiivinen kokemus oli 59 prosentilla yrityksistä ja huomattavasti useammalla neutraali. Vuonna 2023 kielteinen kokemus oli kahdeksalla prosentilla. Tämän perusteella toivoisikin, että kynnystä ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamiseen saataisiin yrityksissä edelleen madallettua, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.

Kyselyn mukaan tarve osata suomen kieltä on suurin syy olla rekrytoimatta tai vuokraamatta kansainvälisiä osaajia. Näin vastaa 54 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät ole viimeisen viiden vuoden aika rekrytoineet kansainvälisiä osaajia. Kaikista yrityksistä myös vain 31 prosenttia arvioi, että heillä olisi mahdollisuus tukea kansainvälisen osaajan suomen kielen oppimista.

– Kansainvälinen rekrytointi ja jo maassa olevien ulkomaalaisten osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla on koko yhteiskuntamme etu. Siksi suomen kielen oppimisen tai kotoutumisen tukemista ei pitäisi jättää niin vahvasti yksittäisten työnantajien harteille, Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamarin mukaan kotoutumisessa tulisi panostaa enemmän työn ohessa tapahtuvaan kotoutumiseen kurssien sijasta. Tällöin esimerkiksi kielen ja ammattisanaston oppiminen tapahtuisi luonnollisessa ympäristössä.

– Esimerkiksi palkkatukea tulisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun työajalla ja työn kautta, Pulkkinen sanoo.

Yrityksillä on tällä hetkellä hyvät valmiudet englannin kielellä rekrytointiin ja monikieliseen kommunikointiin, kun taas haasteellisimpia osa-alueita ovat suomen kielen oppimisen tukeminen sekä auttaminen Suomeen asettautumisessa, selviää kyselystä.

– Erityisesti pienillä yrityksillä voi olla vaikeaa järjestää työntekijälle suomen kielen kursseja tai auttaa selvittelemään viranomaisten kanssa erinäisiä asioita. Kielitietoisessa työyhteisössä suomea voi kuitenkin oppia, mutta se vaatii panostuksia koko työyhteisöltä ja vie aikaa myös varsinaiselta työltä, Pulkkinen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)