– Ajatukseni oli kirjoittaa Turkuun sijoittuva avaruusdystopia, naurahtaa kirjailija Mika Kivelä.

Ajatuksen pohjalta syntyi Kivelän neljäs romaani Muukalainen. Siinä kaukaisesta galaksista paenneet avaruusolennot pyytävät päästä suojaan. EU:n myönteisen päätöksen myötä avaruusoliot hajasijoitetaan ympäri maapalloa. Yksi avaruusolioista päätyy Turkuun.

Avaruusolion kotoutuminen Turkuun ei kuitenkaan suju kitkatta.

– Muukalainen on myös varoitus radikalisoituneesta väkivallasta ja sen seurukista, Kivelä sanoo.

Vaikka kyse on humoristisesta romaanista, jossa Kivelälle tuttuun tapaan tapahtuu monenmoista, Muukalaisen tapahtumakulusta on luettavissa myös kommentaari nykyajasta. Kirjailijan mukaan tämä ei ole sattumaa.

– Se oli tarkoituksellista. Vaikka kirjani aina ovatkin huumoria, taustalla oli myös vakavampi sanoma. Ihmiset alkavat omissa somekuplissaan käyttäytyä hassusti. Vaikka olisi kuinka hölmö ajatus, sille löytyy sosiaalisessa mediasta kannatusta, Kivelä miettii.

– Jostain syystä ihmisten on helppo olla somessa hölmöjä. Yleensä ihmiset ovat kasvotusten ihan järkeviä, mutta somessa mikä tahansa keskustelu menee äkkiä outoihin suuntiin ja helposti ilkeäksi. Somessa sanotaan paljon sellaista, mitä ei ikipäivänä sanoisi toiselle päin naamaa, hän jatkaa.

Muukalainen on täynnä Kivelän romaaneista tuttuja elementtejä kuten hänelle ominaista huumoria, pop-kulttuuriviitteitä ja tuttuja henkilöhahmoja. Niiden lisäksi Muukalainen tarjoilee aimo joukon vauhdikkaita juonenkäänteitä ja uusia henkilöhahmoja.

– En tietenkään halua kirjoittaa samaa kirjaa uudelleen, vaikka tässäkin kirjassa on useampi tuttu hahmo. Juonenkehittelyssä sai taas rönsyillä vapaasti ja aika pitkälle alkuperäisestä ajatuksesta päästiinkin. Tälläkin kertaa kirjoitin mahdollista vaihtoehtoishistoriaa, joka ainakin periaatteessa olisi voinut tapahtuakin.

Uusia vivahteita Kivelä löysi kirjoitustavasta. Siinä missä hänen aiemmat romaaninsa ovat olleet suhteellisen selkeästi yhdestä näkökulmasta kerrottuja, tällä kertaa kirjassa on useampi henkilö, joiden näkökulmasta asioita tarkastellaan.

– Halusin tuoda itselleni jotain teknisesti uutta kirjoittamiseen. Lisäksi siinä oli sellainen ajatus, että pääsen syventämään eri mieltä olevien hahmojen eroja heidän ajatustensa kautta.

Muuten kirjoittaminen oli melko tyypillinen prosessi Kivelälle.

– Sellaista vuoristorataahan se aina on. Ensin luulee kirjoittavansa maailman mahtavinta kirjaa ja sitten tulee sellainen olo, että kaikki kirjoitettu kelpaa korkeintaan takkaan.

Ilkka Lappi