Suomen rautateiden turvallisuustilanne pysyi hyvänä myös viime vuonna. Matkustajaturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla ja tasoristeysonnettomuuksien määrä oli seurantahistorian alhaisin. Tasoristeysonnettomuuksista seurasi valitettavasti edellistä vuotta enemmän henkilövahinkoja. Tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi tehdään töitä koko rataverkon kattavasti. Tiedot käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikertomuksesta.

Junaliikenteen määrä väheni viime vuonna hieman edellisen vuoden tasosta. Tavaraliikenteen määrä jatkoi edellisen vuoden tapaan vähenemistään, kun taas matkustajaliikenteen määrä kasvoi ja palasi hyvin lähelle koronapandemiaa edeltävien vuosien tasoa.

Vuosikertomuksessa tarkastellaan muuan muassa matkustajaturvallisuutta, tasoristeyksiä ja henkilövahinkoja sekä muita rautatieturvallisuuden osa-alueita. Lisäksi vuosikertomuksessa esitellään EU-määritelmän mukaiset merkittävät rautatieonnettomuudet.

Viime vuonna tapahtui 14 tasoristeysonnettomuutta, mikä on seurantahistorian alhaisin luku. Näistä tasoristeysonnettomuuksista kuusi luokiteltiin merkittäviksi rautatieonnettomuuksiksi. Kyseisissä onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti.

Suomen rautateillä koettiin viime vuonna 21 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli neljä henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärä oli edellisvuotta suurempi ja pitemmän aikavälin tarkastelussa suurempi kuin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo.

Vuoteen 2022 verrattuna vähenemää tapahtui liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamissa henkilövahinko-onnettomuuksissa (7 vuonna 2022 vs. 1 vuonna 2023). Lisäystä sen sijaan tapahtui useissa onnettomuustyypeissä ‒ eniten törmäyksissä, joita tapahtui viisi vuonna 2023. Yksi näistä törmäyksistä oli kalustoyksiköiden välinen törmäys ja neljässä muussa tapauksessa juna törmäsi esteeseen.

Merkittävien onnettomuuksien lukumäärän lisääntymisestä huolimatta matkustajaturvallisuus on Suomessa edelleen erinomaisella tasolla. Junaliikenteessä, ratatöissä tai vaihtotöissä ei tapahtunut vuoden 2023 aikana yhtään matkustajien tai henkilökunnan kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Valtaosa Suomen rautateillä kuolleista henkilöistä kuolee jäätyään junan alle luvattoman rautatiealueella oleskelun seurauksena. Allejäänneissä menehtyy vuosittain noin 50‒60 henkilöä ja suurin osa allejäänneistä on tahallisia. Allejääntien vuosittaisissa lukumäärissä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Vuonna 2021 allejäänneissä kuolleiden henkilöiden lukumäärä oli keskimääräistä alhaisempi, mutta vuosina 2022 ja 2023 palattiin takaisin aikaisemmalle tasolle.

Vaihtotöissä, eli esimerkiksi vaunujen siirtelyssä ja järjestelyssä tapahtuvien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vuosittainen lukumäärä väheni edellisvuoteen verrattuna ja vaihtotyöpoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt myös viimeisen kymmenen vuoden lukuja tarkasteltaessa. Vähenemää on nähtävissä erityisesti törmäysten ja Seis-opasteen ohitusten lukumäärissä. Yhtenä keskeisenä taustatekijänä vaihtotyöpoikkeamien lukumäärän vähenemiseen vuonna 2023 arvioidaan olevan vaihtotyönopeuksien alentamiskokeilu, joka aloitettiin vuonna 2022.

Radanpidon turvallisuus on viime vuosina parantunut selkeästi ‒ turvallisuuspoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt kaikissa poikkeamakokonaisuuksissa. Vuonna 2023 tämä positiivinen kehitys hieman notkahti ja turvallisuuspoikkeamien kokonaismäärä kasvoi kymmenellä edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäystä havaittiin ratatyön suojaamisvirheiden lukumäärässä ja niiden vähentämiseksi onkin viime aikoina tunnistettu ja toteutettu useita kehitystoimenpiteitä. Ratatyölupia annetaan yli 100 000 vuosittain.

Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä tasoristeysten poisto- ja parannusohjelma, minkä lisäksi tasoristeysturvallisuutta pyritään parantamaan mm. muiden hankkeiden yhteydessä sekä radan kunnossapidon toimenpiteillä. Väylävirasto poisti viime vuoden aikana 30 tasoristeystä, 15 tasoristeyksen turvallisuutta parannettiin ja kolmeen tasoristeykseen lisättiin tasoristeyslaitokset.

Viime vuoden lopussa valtion rataverkolla oli 2 468 tasoristeystä. Valtion rataverkon lisäksi tasoristeyksiä sijaitsee yksityisraiteilla, joilla arvioidaan olevan joitakin satoja tasoristeyksiä.

Yksityisraiteiden tasoristeykset sijaitsevat pääasiassa teollisuuslaitoksilla ja satamissa. Kyseisillä alueilla kulkeminen on tyypillisesti rajoitettua, mutta siltikin tasoristeyksiin liittyviä vaaratilanteita ja onnettomuuksia tapahtuu melko usein ja ne on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi toimintaan liittyväksi turvallisuusriskiksi. Yksityisraiteilla sijaitsevissa tasoristeyksissä tapahtuvat onnettomuudet ovat tyypillisesti seurauksiltaan pienempiä, koska sekä juna- että autoliikenteen nopeudet ovat melko pieniä.

Yksityisraiteen haltijat ovat pyrkineet parantamaan tasoristeysten turvallisuutta mm. sisällyttämällä aiheeseen liittyvää informaatiota työntekijöiden turvallisuusperehdytyksiin sekä asentamalla STOP-merkkejä, tasoristeyslaitoksia tai erilaisia ääni- ja/tai valovaroituslaitteita raiteistollaan oleviin tasoristeyksiin. Lisäksi joissain kohteissa on muutettu alueen liikennejärjestelyjä siten, että tarve liikkua tasoristeyksen yli vähenee.

– Yksityisraiteiden haltijoiden toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti ja siten on tärkeää, että tasoristeysten parantamistoimia pohditaan paikkakohtaisesti. Toimijoiden tulee entistä paremmin huomioida tasoristeyksiin liittyvät riskit osana riskiarviointejaan ja parannustoimien kartoittaminen tulee tehdä yhteistyössä yksityisraiteen haltijan ja alueen toimijoiden kesken, toteaa maaliikennejohtaja Heidi Niemimuukko tiedotteessa.

Merkittävä onnettomuus on onnettomuus, jossa on osallisena vähintään yksi liikkeessä oleva raidekulkuneuvo ja jonka seurauksena vähintään yksi henkilö kuolee tai loukkaantuu vakavasti tai jonka seurauksena syntyy merkittäviä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja (aiheutuu vähintään 150 000 euron kustannukset) tai laajoja liikennehäiriöitä (vähintään kuuden tunnin ajan), lukuun ottamatta verstaissa, varastoissa ja varikoilla tapahtuvia onnettomuuksia.

Aamuset