Kiinteistökauppatilastoissa ei näy markkinan piristymistä

Kuluvan vuoden kiinteistökauppamäärät ovat edelleen 1990-luvun alun lamavuosien tasolla.
Kuluvan vuoden kiinteistökauppamäärät ovat edelleen 1990-luvun alun lamavuosien tasolla. Kuva: Riku Nikkilä

Tammi–elokuun kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että kiinteistökauppa hidastui entisestään yhden prosentin verran edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Omakotitalokaupoissa alueellinen vaihtelu kauppamäärien ja hintatasojen muutoksissa oli suurta. Maanmittauslaitos kokosi tilastoihin kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden alusta elokuun loppuun.

Kiinteistö- ja rakennusalan haasteet näkyvät edelleen alkuvuonna toteutuneiden kiinteistökauppojen määrissä. Vuoden 2022 syksyllä alkanut kaupankäynnin lasku jatkuu edelleen, joskin lievänä. Kuluvan vuoden kauppamäärät ovat edelleen 1990-luvun alun lamavuosien tasolla.

− Tähän mennessä tänä vuonna on tehty 36 000 kiinteistökauppaa, mikä on prosentin vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Vuosi 2023 oli heikoin vuosi 2000-luvulla, joten pelkästään viime vuoteen vertaaminen ei anna oikeaa kuvaa kokonaistilanteesta pidemmällä aikavälillä, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa.

Kiinteistöjen hinnat ovat tasaantuneet, ja mediaanihinnat ovat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoitusten perusteella.

Omakotitalokauppojen kauppamäärissä laskua edelleen

Elokuun loppuun mennessä on tänä vuonna tehty noin 4 000 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla. Tämä on noin 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Asemakaava-alueiden pientalokauppojen keskimääräinen hintataso nousi alkuvuonna lievästi verrattuna viime vuoteen, sillä mediaanihinta oli viime vuoden vastaavaa ajankohtaa noin kaksi prosenttia korkeammalla, 165 000 euroa.

− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla, missä mediaanihinta oli miltei 318 000 euroa. Tämä on lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Kauppojen määrä oli kuitenkin noin 12 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Manner-Suomessa seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Pirkanmaalla, keskimäärin 210 000 euroa. Se on noin kaksi prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Kauppamäärissä nähtiin Pirkanmaallakin laskua, noin kuusi prosenttia. Sen sijaan Varsinais-Suomessa mediaanihinta laski 1,5 prosenttia ollen 194 000 euroa, mutta kauppamäärä nousi noin kahdeksan prosenttia. Muista suuremman kauppavolyymin maakunnista kauppamäärien nousua nähtiin Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kertoo johtava asiantuntija Jere Talla Maanmittauslaitoksesta.

Kuntakohtaisesti kaava-alueen pientalokauppoja tehtiin eniten Lahdessa, 114. Toiseksi eniten kauppoja tehtiin Porissa, 111, kolmanneksi eniten Kouvolassa, 109 ja neljänneksi eniten Oulussa, 105.

Pääkaupunkiseudulla eniten kauppoja tehtiin Vantaalla, 97. Tämä oli noin 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kauppojen mediaanihinta Vantaalla oli 355 000 euroa. Se on noin kaksi prosenttia viime vuotta pienempi. Helsingissä kauppoja tehtiin 62. Laskua kauppamäärissä viime vuoteen oli noin viisi prosenttia. Kauppojen mediaanihinta nousi Helsingissä noin 1,5 prosenttia ja oli 466 500 euroa. Espoossa kauppamäärä laski noin 12 prosenttia ja mediaanihinta nousi noin 11 prosenttia. Espoossa kauppoja tehtiin 86 ja kauppojen mediaanihinta oli 597 500 prosenttia.

Muista suurista kaupungeista kauppamäärät nousivat Lahdessa noin 19 prosenttia, Turussa noin 17 prosenttia ja Tampereella noin kuusi prosenttia. Kauppojen mediaanihinta oli vuoden 2023 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi – Lahdessa noin 18 prosenttia, Turussa noin prosentin ja Tampereella noin kaksi prosenttia.

Suurista kaupungeista kauppamäärät laskivat Jyväskylässä noin 42 prosenttia ja Oulussa noin 22 prosenttia. Kauppojen mediaanihinta nousi Jyväskylässä noin kaksi prosenttia. Oulussa mediaanihinta laski 12 prosenttia.

Tämän vuoden aikana on tehty noin 2 700 edustavaa pientalokauppaa haja-asutusalueella, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 88 000 euroa, joka on seitsemän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain haja-asutusalueilla, eniten pientaloista maksettiin Uudellamaalla, keskimäärin noin 190 000 euroa. Manner-Suomen maakunnissa yli sadantuhannen euron mediaanihintaan ylsivät ainoastaan Varsinais-Suomi 120 000 eurolla ja Pirkanmaa 116 000 eurolla, Talla kertoo.

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.

Rantaan rajoittuvien ranta-asemakaava- tai yleiskaava-alueella sijaitsevien loma-asuntojen kauppoja tehtiin noin 1 540, joka on kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Loma-asuntojen mediaanihinta oli viime vuoden tasolla, eli noin 90 000 euroa.

− Vapaa-ajan asuntojen kauppa piristyi kesän aikana. Vapaa-ajan asuntojen kauppojen määrien ja hintojen alueelliset erot olivat kuitenkin suuria. Maakunnittain tarkasteltuna kaava-alueiden omarantaisten mökkien kauppaa tehtiin edelleen eniten Etelä-Savossa, mutta kuitenkin noin 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kauppamääriltään seuraavaksi suurimmissa maakunnissa, eli Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, tapahtui myös kauppamäärien laskua verrattuna viime vuoteen. Sen sijaan suurempia kauppamäärien kasvuja tapahtui muun muassa Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla, Talla kertoo.

Kaava-alueella rantaan rajoittuva loma-asunto maksoi alkuvuonna eniten Uudellamaalla, keskimäärin noin 183 000 euroa, missä mediaanihinta laski 17 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuraavaksi eniten loma-asunnot maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 150 000 euroa, Päijät-Hämeessä, noin 130 000 euroa ja Satakunnassa 120 000 euroa.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä tehtiin koko maassa noin 2 600 edustavaa, pelkästään metsää sisältävää yli kahden hehtaarin tilakauppaa. Se on sama määrä kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

− Alkuvuoden luvut näyttivät metsätilakauppojen määrässä lievää laskua. Nyt kauppamäärien lasku on kuitenkin pysähtynyt. Kohonneet raakapuun hinnat ja korkojen lasku ovat mitä ilmeisimmin lisänneet kiinnostusta metsätilojen hankintaan, kertoo metsien kauppatilastoja analysoinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, 405. Kauppojen määrät nousivat 14 prosenttia suhteessa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Seuraavaksi vilkkainta metsäkauppa oli Lapissa, missä tehtiin noin 220 kauppaa. Lapissa solmittujen tilakauppojen määrät nousivat kahdeksan prosenttia.

– Metsähehtaarin mediaanihinta oli noin 3 950 euroa. Metsätilojen kauppahinnat olivat yhtä korkealla, kuin viime vuonna. Viime vuoden keskivaiheilla metsän mediaanihinta oli korkeimmillaan, jonka jälkeen hintataso laski hieman vuoden loppua kohden. Hinnanlaskun pysäytti kuluvan vuoden alusta alkanut ja näihin päiviin jatkunut tukki- ja kuitupuun hinnan nousu, Ärölä jatkaa.

Kalleinta metsä oli Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, noin 5 900 euroa hehtaarilta. Lähes yhtä kallista metsä oli Päijät-Hämeessä. Halvimmalla metsähehtaarin sai hankittua Lapista, keskimäärin noin 1 400 eurolla.

Syyskuun alkuun mennessä tehtiin koko maassa 516 edustavaa, yli kahden hehtaarin pelkästään peltoa sisältävää kauppaa. Se on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vilkkainta peltokauppa oli Etelä-Pohjanmaalla, missä tehtiin 94 peltokauppaa. Lukumäärä on 1,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla, 82. Tänä vuonna lisäystä tuli miltei 35 prosenttia. Varsinais-Suomessa tehtiin peltokauppoja myös runsaasti, 60.

Pellon mediaanihinta oli tämän vuoden tammi–elokuussa 8 850 euroa hehtaarilta. Se on neljä prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla aikajaksolla. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa, missä mediaanihinta oli noin 11 200 euroa hehtaari. Halvinta pelto oli Lapissa, noin 2 900 euroa hehtaarilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Etukäteen tunnistautuminen nopeuttaa asiointia Kelan puhelinpalvelussa

Kelan puhelinpalveluun voi tunnistautua etukäteen OmaKelan kautta. Tunnistautuminen nopeuttaa ja turvaa asiointia. OmaKelassa voi jättää myös soittopyynnön suomen-, ruotsin- tai englanninkieliseen puhelinpalveluun.

Geo-Master ja Blääni yhdistyvät pohjarakenne- ja rakennesuunnittelun toimistoksi

Toimitusjohtaja Antti Torppa, suunnittelupäällikkö Jarno Rajakallio ja Geotiimi Oy:n Jussi Salminen.

Varsinais-Suomeen syntyy uusi pohjarakenne- ja rakennesuunnittelun insinööritoimisto, kun kaksi turkulaista pitkän linjan asiantuntijayritystä, Geo-Master Oy ja Blääni Oy, yhdistävät voimansa.

OP Ryhmä muuttaa nimensä OP Pohjolaksi, bonusjärjestelmään muutoksia

OP Ryhmä muuttaa nimensä OP Pohjolaksi 28. lokakuuta alkaen ja uudistaa yli 2,1 miljoonan omistaja-asiakkaansa etukokonaisuutta 1.1.2026. Nimimuutos ei vaikuta osuuspankin nimeen. Muutoksia tulee niin bonusjärjestelmään kuin omistaja-asiakkaiden muihin etuihin.

Oikaisu

Biojätteen kierrätyksestä kertovassa jutussa ( Aamuset 14.10.) oli tittelivirhe. Kaisa Halme on Suomen Kiertovoiman (KIVO) viestintäpäällikkö, ei toiminnanjohtaja.

Peltolantien varteen neljä uutta kerrostalotonttia

Ilmakuvanäkymä alustavasta maankäyttöluonnoksesta.

Luolavuoren kaupunginosassa sijaitsevan entisen Petrean kuntoutustutkimuskeskuksen Petreliuksenportti-niminen asemakaava mahdollistaa erilaisten asuntojen sekä liike-, palvelu- ja toimistotilojen rakentamisen Peltolantie 3:n tontille. Uusia koteja alueelle on suunniteltu noin 920 asukkaalle. Asemakaavanmuutos hyväksyttiin maanantaina kaupunginvaltuustossa.

Turku 800 -vuoden konsepti sinetöitiin kaupunginvaltuustossa

Turun 800-vuotisjuhlavuoden toteutusta ohjaava konsepti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maanantaina. Juhlavuotta ja sen tavoitteita toteutetaan koko vuoden mittaisella ohjelmalla sekä viestinnällä ja markkinoinnilla.

Funikulaari poissa käytöstä huoltokatkosten takia

Funikulaari seisoo huoltokatkosten ajan.

Funikulaarin rata-alueella tehdään 29.–31. lokakuuta muun muassa ikkunanpesutöitä ja rata-alueelta poistetaan lehtiä ja rikkaruohoja. Rata-alueella työskentely edellyttää Funikulaarin sulkemista.

Moottoriveneen konetiloissa kärysi vierasvenesatamassa Aurajoessa

Moottoriveneen konetiloissa kärysi Itäisellä Rantakadulla sijaitsevassa vierasvenesatamassa tiistaina aamuyöllä. Veneessä oli yksi henkilöä ja koira. He heräsivät yöllä veneen palohälyttimien ääneen ja poistuivat veneestä.

Tiekaiteen korjaustyö sulkee ajokaistan Kaistarniementiellä

Kaistarniementie 43:n kohdalla tehdään tiekaiteen korjausta 28.10.–3.11. Yksi ajokaista on pois käytöstä.

Selvitys: Jo puolet suomalaisista kotitalouksista on varautunut omatoimisesti 72 tunniksi

Puolet suomalaisista arvioi varautumisensa vastaavan viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Valtaosa myös pitää kotitalouksien varautumista merkittävässä roolissa yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Haastavimmiksi tilanteiksi tunnistetaan laaja vedenjakelun häiriö tai pitkittynyt sähkökatko. Tämä selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kyselystä.

Väitös: Hoitomuoto vaikuttaa elämänlaatuun suunielusyöpään sairastuneilla

Pihla Ranta.

Elämänlaatutulokset ovat Suomessa hyviä suunielusyövän hoidon jälkeen. Hoitomuodolla on kuitenkin merkitystä. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan varhaisen vaiheen suunielusyövissä leikkaus näyttää olevan paras hoitomuoto.

Tunnetko taloyhtiön ja osakkaan välisen kunnossapitovastuun?

Tunnetko taloyhtiön ja osakkaan välisen kunnossapitovastuun? Internet antoi meille selaimen, älypuhelin toi appit – mutta mitä tekoäly tulee meille antamaan? Hallitsetko palovaroittimiin liittyvät muuttuvat vastuut? Minkälaisia ovat taloyhtiön eri rahoitusratkaisut? Miten uusi rakentamislaki muuttaa korjaushankkeiden tai osakkaiden muutostöiden luvanvaraisuutta? Miten toteutetaan sähköautojen latauspisteet taloyhtiössä? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus Varsinais-Suomen Taloyhtiöpäivässä, joka kerää suuren joukon taloyhtiöväkeä, asiantuntijoita ja palveluntarjoajia Logomoon torstaina 30. lokakuuta kello 15–20. Tapahtuma on osallistujille maksuton.

Kolme erityistä rohkeutta osoittanutta palkittiin hengenpelastusmitaleilla Turussa

Hengenpelastusmitalien saajat Miska Rosenberg, Sami Hamilo ja Emily Keränen poseeraavat yhdessä Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tero Kuusiston ja ylijohtaja Ilkka Horellin kanssa.

Emily Keränen , Sami Hamilo ja Miska Rosenberg saivat tasavallan presidentin myöntämän hengenpelastusmitalin tunnustuksena erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Mitalit luovutti Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Ilkka Horelli .

Yli puolet suomalaisista valitsee matkakohteensa tarkemmin Ukrainan sodan takia

Yli puolet, 56 prosenttia, suomalaisista valitsee matkakohteensa entistä tarkemmin, koska Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt Ukrainan sodan myötä, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.

Suomalaisten yritysten tuottavuus ei kasva

Asiakastiedon lokakuun yritysraportti tarkastelee toimialojen viisivuotiskehitystä ja tuoreita konkurssitilastoja. Liikevaihdon kasvun perusteella mitattuna eniten kasvaneet toimialat Suomessa vuosien 2019–24 aikana ovat eläinlääkintäpalvelut, juomien valmistus ja sosiaalihuollon laitospalvelut.

Valtuustolive: Juhlavuosikonsepti, Petreliuksenportin asemakaavanmuutos ja lausunto viime vuoden arviointikertomukseen

Turun kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina kello 18 Linnasmäen opistolla. Valtuusto on evakossa pari vuotta, koska kaupungintalo on remontissa.

Parainen keskeyttää yt-neuvottelut

Paraisten kaupunkikehitysosastoa koskevat yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvotteluesityksen perusteella ei tehdä minkäänlaisia päätöksiä. HR-päällikkö Peter Lindroosin mukaan neuvottelujen päättymisessä on kyse asioiden uudelleentarkastelusta.

Turun tuomiokirkkoseurakunnan pääjumalanpalvelus siirtyy helmikuussa Martinkirkkoon

Sunnuntain pääjumalanpalvelus sekä lauantai-illan iltaehtoollinen siirtyvät Tuomiokirkon peruskorjauksen alkaessa helmikuussa Martinkirkkoon.

Seurakuntaneuvostot ovat päättäneet, että Tuomiokirkkoseurakunnan sunnuntain pääjumalanpalvelus sekä lauantai-illan iltaehtoollinen siirtyvät Turun tuomiokirkon peruskorjauksen alkaessa helmikuussa 2026 Turun Martinkirkkoon. Tuomiokirkon peruskorjaus aiheuttaa paljon muitakin järjestelyitä Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaan. Väistötilasuunnitelmista järjestetään Tuomiokirkossa seurakunnan infotilaisuus tiistaina 4.11. klo 17, ja tieto löytyy sen jälkeen myös seurakunnan nettisivuilta.

Urheilu

Riku Riski HJK Akatemian B-poikien valmennusryhmään

Riku Riski.

Pelaajauransa TPS:ssä nousukarsintojen voittoon päättänyt Riku Riski palaa Klubiin ja ryhtyy valmentamaan B-junioreita.

Ommi Mingsupphakun voitti WKU-liiton MM-tittelin potkunyrkkeilyssä

Ommi Mingsupphaku.

Thainyrkkeilijä Ommi Mingsupphakun voitti lauantaina Münchenissä WKU-liiton K1 potkunyrkkeilyn maailmanmestaruuden. Viiden kolmen minuutin erän ammattilaisottelu päättyi voittoon kaikin tuomariäänin isäntämaan Michaela Michlstä . Mingsupphakun löi ja potki tarkemmin, eikä vastustaja päässyt oikein missään kohtaa ottelua mukaan.

TPS palaa Veikkausliigaan viiden vuoden tauon jälkeen

Onni Helén teki TPS:n ensimmäisen maalin. Hän osui kolmesti kaksiosaisessa nousukarsinnassa.

Jalkapalloilun kotimaisessa pääsarjassa Veikkausliigassa pelaa ensi kaudella kaksi turkulaisjoukkuetta. Inter saa rinnalleen TPS:n, joka palaa viiden vuoden tauon jälkeen liigaan.

Konsulttiyhtiö: Liiga voi saada eron SHL:ään kiinni uudella mediasopimuksella

TPS:n liiketoiminnan kulut per piste ovat 150 000 euroa ja henkilöstökulut per piste 77 100 euroa.

Konsulttiyhtiö EY:n tuore analyysi SM-liigaseurojen taloudellisesta tilanteesta kaudelta 2024–25 osoittaa, että liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi ennätykselliseen 191,7 miljoonaan euroon, missä on kasvua 11 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu ei kuitenkaan tullut jääkiekosta, vaan pääosin oheis- ja muusta liiketoiminnasta. Liigakarsinnat olivat tuottoisia liigalle ja toivat yli miljoonaa euroa lisää rahaa kiekkobisnekseen. Taloudellisessa tarkastelussa kauden tehokkaimpia olivat kauden finalistit Saipa ja Kalpa, jotka tekivät hyvän tuloksen pienellä budjetilla.

Alkanut kausi odotetun hankala TPS:lle ja FBC Turulle

TPS:lle ja FBC Turulle kauden alku miesten F-liigassa on ollut haastava. Kuva on tammikuulta.

Miesten F-liigan ensimmäiset kierrokset eivät ole turkulaisin tarjonneet juurikaan ilonaiheita. Otanta ei ole suuren suuri, mutta muutaman pelin jälkeen näyttää siltä, että sekin on mahdollista, ettei miesten pudotuspeleissä nähdä kuluvalla kaudella yhtäkään turkulaisjoukkuetta.

Puukkokatsomo: Salibandyn tuttu mitalinelikko

Salibandyn kansainväliseen kalenteriin on puuhattu hyvän tovin ajan puuhattu merkittävää muutosta. Tosin syy on jäänyt hieman epäselväksi.