Nuoret suhtautuvat kielteisesti rahapelien markkinointiin, käy ilmi EHYT ry:n teettämässä Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvityksessä. Eniten nuoret törmäävät rahapelimainoksiin somekanavissa, striimauspalveluissa, tv:ssä ja radiossa sekä pelatessaan digipelejä. Selvitykseen vastasi kaikkiaan 1 008 15–29-vuotiasta Suomessa asuvaa nuorta.

Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvityksen 736:a avovastauksesta käy ilmi, että noin 70 prosenttia nuorista suhtautuu kielteisesti rahapelimainontaan. Positiivisia näkemyksiä oli noin 15 %:lla: saman verran vastaajista (15 %) kertoi, että heillä ei ollut mitään mielipidettä asiasta. Tyhjiä tai epävalideja vastauksia oli lisäksi 268. Kritiikkiä mainonnasta saivat niin kotimaiset kuin ulkomaiset peliyhtiöt.

Nuoret näkevät rahapelimainoksia monella eri kanavalla. Eniten rahapelimainoksiin on törmätty YouTubessa (38 %), televisiossa (37 %), Tiktokissa (31 %), Instagramissa (30 %) ja Facebookissa (20 %) sekä radiossa (19 %). Myös striimauspalveluissa, kuten Twitchissä ja Kickissä (16 %) sekä digipelien yhteydessä (14 %) mainontaa oli nähty. Myös muut somekanavat, kuten Snapchat ja Jodel, sekä henkilökohtaiset sähköposti- tai tekstiviestimainokset saivat mainintoja. Avovastauksissa kohdassa “muu, mikä” muutamat olivat maininneet myös pornosivustoja.

EHYT ry:n rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Johanna Vakkuri huomauttaa, että Suomessa tällä hetkellä muiden kuin Veikkauksen rahapelien markkinointi ja mainonta on kiellettyä, eikä haitallisimpia pelejä saa mainostaa.

– Nuoret altistuvat laittomalle markkinoinnille kuitenkin koko ajan. Heidän näkemyksensä ja kokemuksensa asiasta kannattaisi ottaa vakavasti. Valitettavasti hallituksen esityksessä uudeksi rahapelilaiksi ei ole mitään ehdotuksia nuorten tai nuorten aikuisten (18–24-vuotiaat) erityissuojelemiseksi markkinoinnilta, Vakkuri sanoo tiedotteessa.

Useat vastaajista mainitsivat, että mainonnalle altistuvat myös alaikäiset.

Monessa vastauksessa otettiin kantaa myös rahapelimainonnan eettisyyteen. Esimerkiksi sanat ”epämoraalinen”, ”epäeettinen” ja ”vastuuton” esiintyivät nuorten näkemyksissä.

Nuorista seitsemän prosenttia arvioi ystäväpiirissään tai ikäistensä keskuudessa pelattavan paljon rahapelejä. Kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2022, jolloin samalla tavalla arvioi viisi prosenttia vastaajista.

Nuorista 63 prosenttia sen sijaan arvioi, ettei ystäväpiirissä tai ikäisten keskuudessa pelata lainkaan rahapelejä tai pelataan vain vähän. Rahapelaaminen kokonaisuudessaan oli nuorista enemmän ”Out” (37 %) kuin ”In” (26 %).

Nuoret tiedostavat riskin hävitä rahaa ja se olikin heidän mielestään suurin syy sille, miksi ikäisensä nuoret eivät pelaa (54 %). Toisaalta mainittiin, ettei rahapeleihin ole rahaa (44 %), eivätkä ne kiinnosta (39 %).

– Rahapelihaittoja ehkäisevällä työllä on vaikutusta nuoriin, sillä 27 prosenttia heistä kertoi tiedon rahapelien mahdollisista haitoista syyksi sille, miksi ikätoverit eivät pelaa. Osuus oli kasvanut neljä prosenttia vuodesta 2022, sanoo Vakkuri.

Nuorista 23 prosenttia arvioi, että alle 18-vuotiaiden on joko erittäin helppo tai melko helppo päästä pelaamaan rahapelejä. Toisaalta 32 prosenttia oli kuitenkin sitä mieltä, että alaikäisten on melko tai erittäin vaikea päästä pelaamaan.

– Huolena toki on, että ikärajavalvonta ja pakollinen tunnistautuminen eivät päde nettipeleissä yhtä lailla kuin esimerkiksi kivijalan rahapeliautomaateilla. Uusimmassa THL:n väestökyselyssähän tuli ilmi, että myös aikuiset mahdollistavat alaikäisten pääsyn pelaamaan eri rahapelejä, mikä on tosi huolestuttavaa, kommentoi Vakkuri.

Selvityksen kohderyhmänä olivat 15–29–vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä internetpaneelia käyttäen aikavälillä 1.–19. helmikuuta. EHYT ry on aiemmin vuosina 2016, 2018, 2020 ja 2022 selvittänyt nuorten ja nuorten aikuisten päihteisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyvää käyttöä ja asenteita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)