Kurjenrahkan kansallispuiston keskellä sijaitsevan Savojärven padon muutostyöt ovat valmistuneet. Uusi pohjapato mahdollistaa järven muuttumisen aiempaa luonnontilaisemmaksi. Entistä säännöstelypatoa madallettiin ja samalla tehtiin tekokoski, joka tasaa veden virtausta ja päästää kalat kulkemaan.

Savojärveen 1950-luvulla rakennetun säännöstelypadon muuttaminen pohjapadoksi nähtiin välttämättömäksi, jotta vesistön ekologinen tila kohenisi. Samalla saatiin kunnossapitotarpeita vähennettyä.

Muutostyöt olivat nyt mahdollisia, sillä vedenottoa Savojärvestä Järvijoen kautta Aurajokeen ei enää tehdä. Varavesikäyttöön järveä ei ole enää tarvittu sen jälkeen, kun Turku siirtyi käyttämään Virttaankankaalla tuotettua tekopohjavettä.

Turun kaupunki on pyrkinyt Savojärven patohankkeella kohentamaan Järvijoen ekologista tilaa. Padon muutostöiden kustannukset jaetaan Turun kaupungin ja ELY-keskuksen kesken.

Hanke on Turun kaupungin vastaavan rakennuttajan Risto Anttosen mukaan ollut erinomainen esimerkki siitä, miten hyvä yhteistyö varmistaa vaativan ympäristöhankkeen onnistumisen. Hankkeessa oli mukana Turun kaupungin ja ELY-keskuksen lisäksi Metsähallitus.

– Haluan nostaa esiin tämän hanketiimin asiantuntemuksen, sitoutumisen ja erinomaisen tekemisen hengen. On ollut ilo työskennellä näin omistautuneiden ammattilaisten kanssa, hän sanoo tiedotteessa.

Hanke myös eteni sujuvasti ja pysyi budjetissa.

– Näillä muutoksilla pystytään parantamaan sekä joen että järven tilaa. Pohjapato on perinteistä patoa luonnonmukaisempi ratkaisu. Se ei esimerkiksi häiritse eläinten liikkumista yhtä paljon kuin vanha rakennelma. Järven ulosvirtaamaa ei enää säännöstellä, joten veden pinnan muutokset ovat nyt luonnollisia. Pinnantason seurantaa varten asennettiin näkyvälle paikalle mitta-asteikko, Anttonen kertoo.

Hankkeessa toivotaan, että Savojärven padon muutostyöt olisivat esimerkki ja kannustaisivat vesistökunnostukseen Aurajoella ja myös muissa alueen vesistöissä.

– Suomen vesistöissä on valtavasti vanhoja tarpeettomaksi jääneitä patoja ja muita rakenteita. Niitä poistamalla ja jokia kunnostamalla saavutetaan merkittävää hyötyä vesiluonnolle. Samalla kohennetaan vesistöjen virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja, muistuttaa Sweco Finland Oy:n vesistöasiantuntija Janne Tolonen.

Sweco Finland Oy toteutti hankkeessa tekokosken kalatierakenteiden työnohjauksen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)