Vuoden ensimmäinen vuosipuolisko osoittaa, että Suomen matkailu on vahvassa kasvussa, mutta siitä huolimatta Suomen matkailu ei ole elpynyt muiden Pohjoismaiden tapaan. Ero muihin Pohjoismaihin kasvaa entisestään.

Vaikka Suomeen suuntautuva matkailu on elpymässä kriisien jälkeen, Suomi on edelleen jäljessä muista Pohjoismaista ja ero on kasvanut entisestään. Kun Euroopan maat ovat jo ylittäneet vuoden 2019 luvut, Suomessa matkailun elpyminen on edennyt hitaammin. Tanskassa panostetaan matkailuun nyt aikaisempaa enemmän, tavoitteena kehittää erityisesti pienten kaupunkien ja maaseudun matkailua.

– Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla Suomen osuus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä oli 14 prosenttia Pohjoismaissa, mikä on edelleen alle kriisejä edeltäneen tason. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka ei vielä saavuttanut vuoden 2019 lukuja, johtuen Aasian lentomatkailun hitaasta palautumisesta ja venäläismatkailijoiden puuttumisesta, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen kertoo tiedotteessa.

Suomen matkailumaakuva on monipuolistunut merkittävästi viime vuosina. Matkailua on markkinoitu yhä enemmän aktiviteettien, elämysten ja kokemusten kautta, mikä on laajentanut Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten matkailijoiden silmissä. Suomalaiset luontokohteet ovat yhä suosituin syy matkustaa Suomeen, mutta myös kaupunkikokemukset ja kulttuurielämykset keräävät yhä enemmän huomiota.

– Visit Finlandin rahoituksen leikkaukset tulevat valitettavasti juuri silloin, kun matkailuala tarvitsee entistä enemmän tukea ja näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla. Rahoitusvaje estää Suomea saavuttamasta täyttä potentiaaliaan matkailukohteena, ja se tulee vaikuttamaan koko matkailutoimialaan. Tarvitsemme vahvaa ja johdonmukaista markkinointia, jotta voimme kilpailla muiden Pohjoismaiden kanssa ja houkutella matkailijoita, Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari kommentoi.

Ulkomaiset matkailijat tekivät Suomeen ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä 2,3 miljoonaa matkaa ja käyttivät 1,8 miljardia euroa rahaa. Alkuvuoden luvut kertovat myös matkailijoiden tottumuksista ja kulutuksesta. Alkuvuonna tehdyistä matkoista 69 prosenttia oli vapaa-ajan matkoja ja 31 prosenttia työmatkailijoita. Vapaa-ajan matkailijat käyttivät Suomessa keskimäärin 871 euroa matkaa kohden, ja päiväkohtainen kulutus oli 142 euroa. Eniten rahaa Suomeen toivat saksalaiset, ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset vapaa-ajan matkailijat.

– Matkat varattiin tyypillisesti kolme kuukautta etukäteen, ja keskimääräinen viipymä oli viisi päivää. Erityisen pitkiä vierailuja tekivät ranskalaiset, hollantilaiset, yhdysvaltalaiset ja sveitsiläiset matkailijat, jotka viipyivät Suomessa 6–7 päivää, Wakonen jatkaa.

Matkailun elpyminen ja monipuolistuminen antavat lupaavia merkkejä, mutta Suomen matkailualalla on edessään myös haasteita. Tulevat vuodet ovat ratkaisevia Suomen matkailun kehitykselle ja kilpailukyvylle.

Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa muodostuu majoituksesta, ravintoloista ja kahviloista, polttoaineesta, liikkumisesta, kulttuurista, urheilusta ja virkistyksestä sekä ostoksista ja muista menoista. Rahankäyttöön ei sisälly meno- ja paluumatkan lento- ja laivalippuihin käytettyä rahaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)