Varsinais-Suomessa käynnistyi kesäkuun alussa hanke, jonka tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa yhdessä maanomistajien kanssa. VALUTA 3 Varsinais-Suomi -hankkeessa edistetään maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, tuetaan Saaristomeren suojelua, hillitään tulvia ja vesistöjen rehevöitymistä sekä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Hanke kestää vuoteen 2026 saakka.

WWF:n koordinoimaan hankkeeseen kuuluu Tarvasjoen ja Hepojoen maatalousvaltaiset valuma-alueet, jotka ovat myös osa Saaristomeren valuma-aluetta. Hankkeessa toteutetaan konkreettisia vesienhallintaratkaisuja yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Esimerkiksi kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentamisen avulla pyritään hillitsemään tulvia ja vähentämään rehevöitymistä aiheuttavien ravinne- ja kiintoainepäästöjen määrää valuma-alueella. Hankkeen toteuttamisessa ja rahoittamisessa ovat mukana Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys ry ja Valonia.

– Tarvas- ja Hepojoen valuma-alueet ovat vähäjärvisiä ja siksi alttiita tulvimiselle. Molemmille alueille on jo aiemmin tehty yleissuunnitelmat vesiensuojelu- ja hallintatoimenpiteistä – nyt onkin aika siirtyä suunnitelmista toteutukseen”, kertoo Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä tiedotteessa.

Suomessa on tehty aikoinaan ojituksia, uomien suoristuksia ja kuivatettu esimerkiksi kosteikkoja, mikä on lisännyt peltojen tulvimista. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneiden rankkasateiden ja leutojen talvisadekausien vuoksi vesi kerääntyy pelloille yhä useammin, ja tulvaveden mukana huuhtoutuu ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin. Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen näkyy veden tummumisena ja samentumisena, vesistöjen umpeenkasvuna sekä levien massaesiintyminä. Esimerkiksi sinilevää esiintyy rehevöityneissä vesistöissä.

– Kosteikkojen kaltaisilla ratkaisuilla hidastetaan veden virtaamisnopeutta, jolloin ravinteet ja kiintoaineet ehtivät imeytyä maaperään ja kasvillisuuteen, tai laskeutua kosteikon pohjalle. Ne tarjoavat rankkasateiden aikaan vedelle tilaa, johon kerääntyä, ja toisaalta kuivina hellekausina kosteikot toimivat vesivarastoina. Kosteikot myös luovat uusia elinympäristöjä esimerkiksi vesilinnuille, joille ne toimivat levähdys- ja ruokailupaikkoina”, hanketta koordinoiva Viivi Kaasonen sanoo.

Kaasosen mukaan yhteistyö maanomistajien kanssa on ollut avaintekijänä siinä, että esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hankealueelle on voitu toteuttaa kymmeniä tulvimista ja rehevöitymistä hillitseviä vesienhallintatoimenpiteitä.

– Pääsemme tuomaan hyväksi havaittuja käytänteitä Varsinais-Suomeen, ja uskon, että yhteistyössä maanomistajien ja yhteistyökumppaneiden kassa pystymme tukemaan uuden hankealueen vesistöjen palauttamista takaisin hyvään tilaan.

Hankkeen toimijat kutsuvat nyt Hepojoen ja Tarvasjoen maanomistajia mukaan toteuttamaan vesienhallintatoimenpiteitä. Maanomistajalähtöisessä hankkeessa vesienhallintakohteet toteutetaan maanomistajien itsensä ilmoittamiin kohteisiin, ja aikataulusta ja tarkemmista yksityiskohdista sovitaan tapauskohtaisesti.

Suunnittelu- ja rakentamiskustannukset katetaan hankkeen budjetista, ja asiantuntijat ovat huolehtimassa projektin toteutuksesta alusta loppuun saakka sekä tarjoavat tietoa ja tukea vesienhallintakohteen mahdollisissa hoitotoimenpiteissä. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeissa toteutetaan muun muassa kosteikkoja, pohjakynnyksiä, kaksitasouomia, laskeutusaltaita, tai ennallistetaan kuivattuja soita. Maanomistajat, ojitusyhteisöt, viljelijäyhdistykset ja yhteismetsät voivat olla yhteydessä hankkeen yhteyshenkilöihin.

Vesiensuojelulla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on välttää vesistöjen kemiallista kuormitusta, hillitä ravinne- ja kiintoainekuormitusta, sekä ylläpitää vesistöjen ja vesistöalueiden hyvää ekologista tilaa. 

Vesienhallinta on veden viivyttämistä ja virtaamien tasaamista.  

Valuma-alue on alue, jolta vesi virtaa luontaisesti kohti tiettyä vesistöä tai vesialuetta. 

Kosteikko on alue, joka on pysyvästi tai tilapäisesti veden peitossa ja jossa kasvaa vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikot tasaavat tulvavirtaamia ja ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. 

Kaksitasouoma on uoma, joka muodostuu kahdesta eri tasosta. Alempi taso pysyy veden peitossa kuivinakin aikoina. Tulva-aikana vesi nousee ylemmälle tasolle, tulvatasanteelle, johon veden laskettua myös osa ravinne- ja kiintoainekuormituksesta jää.   

Tarvasjoki on Saaristomeren suurimman joen, Paimionjoen sivujoki. Joki alkaa saa alkunsa Pöytyän Kumilassa ja kulkee Kyrön taajaman kautta Lietoon Tarvasjoen taajamaan, jossa se laskee Paimionjokeen.

Hepojoki on Piikkiönlahteen laskeva joki, jonka sivu-uomia ovat muun muassa Makarlanjoki ja Viukkalanoja. Valuma-alueella on Piikkiön taajama ja Kaarinan kaupungin maanomistusta, ja Kaarinan kaupunki osallistuu hankkeeseen 50 000 euron omarahoitusosuudella, joka käytetään valuma-alueella tehtävien kunnostuskohteiden rakentamiseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)