Luomua haastoivat viime vuonna kuluttajien edelleen lisääntynyt hintaherkkyys ja alkutuotannossa maataloustukiin tulleet muutokset. Myös vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttivat esimerkiksi luomuviljan sekä luomukeruutuotteiden satoon heikentävästi.

Luomua myytiin päivittäistavarakaupoissa yhteensä 352 miljoonalla eurolla, ja luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 1,9 prosenttia. Myynti laski edellisestä vuodesta kuusi prosenttia.

– Viime vuonna luomualaa haastettiin monesta suunnasta, mutta tilastot kertovat myös luomun positiivisesta kehityksestä. Elintarvikkeiden hinnan nousu vaikutti negatiivisesti luomun myyntiin päivittäistavarakaupoissa useissa tuoteryhmissä, mutta edelleen esimerkiksi luomulastenruokien myynti kehittyi suotuisasti, pohtii Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras tiedotteessa.

Tammikuussa tehdyn selvityksen (Luomutetaan ruokapalvelut, 2024) mukaan luomun käyttö julkisissa ruokapalveluissa on kasvanut vauhdikkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Julkisista ruokapalveluista 91 prosenttia kertoo käyttävänsä edes yhtä luomutuotetta vähintään kuukausittain, ja jopa 63 prosenttia kertoo käyttävänsä luomua päivittäin. Luomun käyttöprosentit ovat isoimmat päiväkodeissa ja kouluissa. Luomun kuluttajabarometrin (Kantar Agri, 2023) mukaan 59 prosenttia suomalaisista pitää luomun tarjoamista niissä vähintään melko tärkeänä.

– Tulokset julkisten keittiöiden luomun käytöstä olivat paljon positiivisemmat kuin osasimme odottaa. On hienoa, että elintarvikkeiden hinnan noususta huolimatta julkiset keittiöt vaikuttavat olevan sitoutuneita luomun käytön edistämiseen. Suomen valtion tavoite on, että neljännes julkisten keittiöiden raaka-aineista tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tunnetaan ammattikeittiöissä hyvin ja sitä kohden edetään, kertoo Lamminparras.

Suosituimpiin luomutuotteisiin ruokapalveluissa kuuluvat hiutaleet ja suurimot, maito ja maitojalosteet, kahvi sekä jauhot. Luomun käyttöä haluttaisiin lisätä entisestään erityisesti kasviksissa ja juureksissa, marjoissa, hedelmissä, viljatuotteissa sekä kananmunissa. Jopa 30 prosenttia ruokapalveluista haluaisi lisätä luomun käyttöä ainakin jossain tuoteryhmässä.

Vuonna 2023 Suomen luomuviljelty peltoala oli 311 498 hehtaaria, ja ala laski kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luomuviljoja tuotettiin yhteensä 142 miljoonaa kiloa, ja sato jäi 21 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2022. Yli puolet luomuviljasadosta oli edellisten vuosien tapaan kauraa. Koko Suomen viljasadosta luomua oli viisi prosenttia.

Suurin luomuviljellyn peltoalan osuus koko maan peltoalasta oli Pohjois-Karjalassa (24,2 %). Määrällisesti eniten luomuviljeltyä peltoalaa on Pohjois-Pohjanmaalla (37 664 ha) sekä Varsinais-Suomessa (35 277 ha). Maakunnista Kaakkois-Suomi sekä Lappi olivat ainoat, joissa luomuviljellyn peltoalan osuus pysyi samana kuin edellisvuonna.

– Haasteet luomun markkinassa sekä ainakin osin aiempaa heikommat luomun tukiehdot vaikuttivat luomupeltoalan kehitykseen negatiivisesti. Luomualan kehitys vaihteli kuitenkin melkoisesti eri maakunnissa, ja esimerkiksi vahvalla luomuviljan viljelyalueella Kymenlaaksossa luomuala jopa kasvoi viime vuonna kaikesta huolimatta, pohtii Lamminparras.

Kiinnostus luomuun on valtakunnallisesti säilynyt hyvin samalla tasolla viime vuodet. Vuonna 2023 Pro Luomu selvitti ensimmäistä kertaa suomalaisten luomukiinnostusta sekä ostamista eri maakunnissa. Aktiiviostajien, eli luomua viikoittain ostavien osuus maakunnan koko väestöstä on suurin Etelä-Savossa (40 %). Eteläsavolaiset myös arvioivat omaa luomun käytön muutostaan positiivisimmin verrattuna muihin maakuntiin, sillä jopa 97 prosenttia maakunnan asukkaista arvioi lisänneensä omaa luomun käyttöään vähintään jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Etelä-Savo oli myös ainoa maakunta, jonka asukkaat ilmoittivat etteivät he ole oman arvionsa mukaan vähentäneet luomun käyttöään viimeisen vuoden aikana (Kantar Agri, 2023).

Myös Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa aktiiviostajien osuus on keskiarvoa suurempi. Määrällisesti eniten aktiiviostajia asuu Uudellamaalla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)