Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Viime vuonna toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.

Vanhemmissa ikäryhmissä eli 45–59- ja 60–74-vuotiailla asenteet muuttuivat hieman myönteisemmiksi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011. Nuorempien ikäryhmissä asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä ajanjaksolla.

Rahapelaamiseen liittyviä asenteita mitattiin useilla yksittäisillä väittämillä. Vuonna 2023 valtaosa (90 %) vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa ja enemmistö (61 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia. Enemmistö (58 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä, milloin vain haluavat. Joka viides (20 %) vastaaja uskoi, että rahapelaaminen on kaiken kaikkiaan hyväksi yhteiskunnalle.

– Rahapelaamiseen liittyvissä asenteissa ja useissa yksittäisissä mielipidekysymyksissä näkyy suhtautumisen muutos, joka on linjassa rahapelaamisessa tapahtuneiden muutosten kanssa. Selkeimmät muutokset pelaamisen vähenemisessä ja kriittisemmässä suhtautumisessa pelaamiseen ilmenivät nuorilla aikuisilla, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salonen tiedotteessa.

– Mielipiteiden osalta oli havaittavissa myös se, että naisten, miesten ja eri ikäisten näkemykset muuttuivat osittain päinvastaisiin suuntiin, Salonen jatkaa.

Myös yksittäiset mielipidekysymykset jakoivat mielipiteitä.

Vuonna 2023 mannersuomalaisista 15–74-vuotiaista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä 12 viime kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Rahapelaaminen oli yleisintä miehillä ja 45–59-vuotiailla.

Rahapelejä pelanneiden määrä pieneni vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Rahapelaaminen on muuttunut satunnaisemmaksi. Suomalaiset pelaavat tyypillisimmin harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Aina vuoteen 2015 asti suomalaiset pelasivat yleisimmin kerran viikossa.

Myös useita eri rahapelityyppejä pelaavien määrä pieneni. Toisaalta pelaamiseen käytetyt rahamäärät eivät muuttuneet.

Nettipelaaminen on erittäin yleistä Suomessa. Jopa 44 prosenttia pelasi rahapelejä internetissä vuonna 2023.

Neljä prosenttia suomalaisista pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla vuonna 2023. Näiden vastaajien osuus kasvoi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011.

Tulos tarkoittaa sitä, että noin 151 000 mannersuomalaisella on rahapeliongelma, joka aiheuttaa pelaajalle joko yksittäisiä tai merkittäviä haittoja ja riippuvuuden oireita.

Rahapeliongelma oli yleisintä miehillä ja nuorilla aikuisilla.

– Pysäyttävää on, että nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on vähentynyt, pohtii THL:n tutkija Tanja Grönroos.

– Tämä saattaa selittyä muun muassa pelaamistavoilla. Miehet ja nuoret aikuiset suosivat haitalliseksi tiedettyjä nopeatempoisia ja netissä pelattavia pelejä mukaan lukien yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä", pohtii Grönroos.

Veikkauksen ulkopuolisia nettirahapelejä pelasi seitsemän prosenttia suomalaisista (väestötasolla noin 251 000 henkilöä). Tämä osuus sisälsi Pafin (Ålands Penningautomatförening) ja ulkomaisten pelintarjoajien nettipelejä pelanneet. Nettipelaaminen järjestelmän ulkopuolelle oli yleisintä miehillä (12 %) ja 18–29-vuotiailla (15 %).

Koko väestön tasolla Veikkauksen ulkopuolinen nettipelaaminen ei muuttunut verrattuna vuoteen 2019. Poikkeuksena oli kuitenkin 45–59-vuotiaat, joilla Veikkauksen ulkopuolinen nettipelaaminen lisääntyi.

Yksityiskohtaisempi tarkastelu osoitti, että vaikka ulkomaisten nettipelien pelaamisen määrässä ei vuonna 2023 tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 2019, on niiden pelaaminen lisääntynyt pidemmällä ajanjaksolla. Pafin nettipelien pelaaminen yleistyi vuodesta 2019.

Vuonna 2023 vastaajista 74 prosenttia koki, että yksinoikeusjärjestelmä on hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksinoikeusjärjestelmän kannatus haittojen ehkäisijänä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Naisista selvästi suurempi osa (82 %) kuin miehistä (65 %) koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksioikeusjärjestelmän kannatus on kasvanut naisilla ja vähentynyt miehillä.

Erityisesti nuorin ja vanhin ikäryhmä koki yksinoikeusjärjestelmän hyväksi tavaksi rajoittaa rahapelaamisen haittoja.

Tulokset perustuvat Suomalaisten rahapelaaminen -väestötutkimukseen, joka on toteutettu vuodesta 2007 alkaen neljän vuoden välein.

Tutkimukseen osallistui 5 977 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta. Tutkimus on keskeisin väestön rahapelaamista koskeva tiedonlähde Suomessa. Aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyllä, jonka lisäksi osa aineistosta kerättiin puhelinhaastatteluilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)