Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asumisoikeusasuminen on edelleen selvästi edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokramarkkinoilta. Ero on suurin Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Uusien asumisoikeusasuntojen tuotanto on kuitenkin päättymässä Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran 19. joulukuuta julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan vapaarahoitteiset vuokrat ovat erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa selvästi omakustannusperiaatteella toimivia asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia.

Vapaarahoitteiset vuokrat ovat Helsingissä 47 prosenttia, Espoossa sekä Vantaalla 30 prosenttia, Tampereella, Turussa sekä Oulussa 29 prosenttia, Helsingin seudun kehyskunnissa 21 prosenttia, Kuopiossa 20 prosenttia, Jyväskylässä 16 prosenttia ja Lahdessa 15 prosenttia asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia.

Kaikissa suurissa kaupungeissa Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta käyttövastikkeet ovat myös niin ikään omakustannusperiaatteella toimivia ARA-vuokria edullisempia. Vantaalla, Kuopiossa, Jyväskylässä sekä Turussa eroa on kolme – neljä prosenttia ja Tampereella, Lahdessa sekä Oulussa 9–11 prosenttia asumisoikeusasumisen hyväksi.

Aran katsauksen mukaan asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ovat nousseet koko maassa vuoden aikana keskimäärin 3,8 prosenttia.

Orpon hallitus päätti syksyllä lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rahoittamisen. Ara voi kuitenkin tehdä lainapäätöksiä vuoden 2024 loppuun asti, mikä varmistaa aiemmin vireille tulleiden noin 2500 uuden asumisoikeusasunnon rakentamisen.

Hallituksen päätöstä on kritisoitu laajalti.

– Vuoden 2023 aikana rakennusalan yritysten konkurssit lisääntyivät rajusti. 1990-luvun laman aikana asumisoikeusasuntoja rakennettiin runsaasti, mikä osaltaan piti kotimaista rakennusteollisuutta pystyssä. Asumisoikeusasuntojen tuotannon lakkauttamisen sijaan niitä tulisikin jo suhdannepoliittista syistä rakentaa entistä enemmän, kuten 1990-luvulla tehtiin. Myös kova kysyntä kertoo, että niitä tarvitaan kasvualueille kipeästi lisää, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja sekä Avain Asuntojen myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta tiedotteessa.

Asumisoikeusasuntojen rakentaminen tekee asuinalueen asukasrakenteesta moninaisen ja ehkäisee tehokkaasti segregaatiokehitystä.

– Alueiden eriytymiskehitys on voimistuva ja huolestuttava ilmiö. Se näkyy tyypillisesti huono-osaisuuden keskittymisenä. Asumisoikeusasumisen kaltaista, todistetusti tehokasta keinoa segregaation ehkäisemiseen, ei tulisi jättää käyttämättä.

Asumisoikeusasuntoa haetaan järjestysnumerolla. Kunnan tai kaupungin antamalla vanhalla järjestysnumerolla oli mahdollista hakea asumisoikeusasuntoa 31. joulukuuta saakka. Vuoden 2024 alusta voimassa ovat vain Arasta saadut numerot. Järjestysnumeron hakeminen siirtyi Araan 1. syyskuuta. Samalla asumisoikeusasunnon hakemisesta tuli valtakunnallista.

– Suomalaiset kotitaloudet kipuilevat tällä hetkellä kasvaneiden korkokulujen ja elinkustannusten kanssa. Asumisoikeusasumiseen pääsee kiinni huomattavasti pienemmällä lainalla kuin omistusasuntoon. Rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna palautettava asumisoikeusmaksu on myös hyvä ja riskitön sijoitus, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n varapuheenjohtaja, TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Esa Mustonen.

Asuntoja haetaan vuoden 2024 alusta alkaen samalla tavalla kuin aiemminkin. Asunnonhakija hakee ensin järjestysnumeron, ja kun hän löytää kiinnostavan asunnon, hän tekee hakemuksen siitä. Jos useampi hakija on kiinnostunut samasta asunnosta, asunnon saa hakija, jolla on pienempi järjestysnumero.

Asumisoikeusasunnot keskittyvät suuriin, kasvaviin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin, joissa kohtuuhintaiselle asumiselle riittää kysyntää. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 45 prosenttia, ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa kymmenen prosenttia asumisoikeusasunnoista. Tampereen seudulla on 11 prosenttia, Turun seudulla yhdeksän prosenttia, Jyväskylän seudulla seitsemän prosenttia ja muualla Suomessa 19 prosenttia asumisoikeusasunnoista.

Aran katsauksen mukaan Suomessa oli 1. joulukuuta noin 56 600 asumisoikeusasuntoa 48 kunnassa. Asuntojen määrä lisääntyi noin 2 600 asunnolla vuoden takaiseen verrattuna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)